Kuka olen l  Arvoni

 l  Luottamustehtävät

Aiempia kirjoituksia

KH:n ja valtuuston kuulumisia 1.7.2010 Heippa, Onpahan vihdoin päästy kesälomiin värikkään  ja  monella tavalla vaiheikkaan kevätistuntokauden jälkeen. Jukka Mäkelä valittiin lähes ilman soraääniä uudeksi kaupunginjohtajaksi  ja hän astuu vaativaan tehtävään Marketta Kokkosen jäädessä eläkkeelle  vuoden vaihteessa. Haasteet eivät  tule olemaan helppoja Espoossakaan, mutta kaupunki on  mielenkiintoinen johdettava. Monia isoja hankkeita on Espoossa  vireillä. Puolarmetsän sairaalan ja seniorikeskushanketta  viedään eteenpäin kumppanuusmallin pohjalta  politiikalle niin tavanomaisin ehdollisin päätöksin siten, että kilpailutuksen perusteella vasta ratkaistaan lopullinen toteutustapa. Jos hanke onnistuu,  niin jatkoa seuraa varmasti muissakin kaupungeissa. Suomessa ei ole vielä ainoatakaan kumppanuusmallilla (PPP) toteutettua  sairaalaa. Ruotsissa toteutetaan parhaillaan Karolinska sjukhuset sairaala tällä periaatteella ja  Englannissakin  on jo useampi  toteutus. Tapiolan liikekeskuksen uudistaminen etenee, tosin takkuillen metrorakentamisen myötä. Tapiolassa ei tosin tehdä mitään uudistuksia ilman kaavavalituskierrosta. Otaniemen tiedekeskusta kehitetään kovasti toiveina saada Aalto yliopiston kampus sinne.  Mielenkiintoinen kaavahanke  on kattaa Keilaniemen kohdalla Kehä I ja  rakentaa metroaseman päälle  neljä uutta korkeaa tornitaloa. Toivottavasti hanke etenee,  sillä  kaupungin vetovoimaisuuden kehittäminen on välttämätöntä,  jotta  kuntalaisille voitaisiin taata kaikki ne palvelut  joita kunnille asetetut lakisääteiset velvoitteet pystytään hoitamaan. Urheiluhankkeet ovat  uskomattoman vahvasti tunteita herättäviä. Tapiolan jalkapallostadionia viedään kovan politiikkoihin kohdistuvan painostuksen avulla eteenpäin. Mukana  hankkeessa on mm. sellaisia nimiä kuin Toivo Sukari, Jouko Harjunpää ja Aarni Kuorikosti. Hanke on vähintään  22 milj. hanke ja  omaa pääomaa ei  hankkeen puuhamiehet  haluaisi laittaa kuin  500.000 €.  Palautimme viime hallituksen kokouksessa asian lisäselvityksiä varten  ja  onpa tullut mielenkiintoista sähköpostia sen jälkeen.  Katsotaan missä mennään elokuussa kun kaupunginhallitus ottaa asian uudelleen käsittelyyn. Espoon taloudellinen tulos on vielä siedettävä kun toimintamenojen kasvun vähentämisessä onnistuttiin. Verotulot ovat koko ajan hälyttävästi vähentyneet ja Espoon valtionosuuksien negatiivisuus kasvoi edelleen. Espoolaisten maksuosuus per asukas on kaikkein suurin, yli 700 euroa /asukas vuositasolla, millä osuudella tuetaan heikommassa asemassa olevia kuntia. Espoo näkee metropolin elinkeinopolitiikan uudistamisen välttämättömäksi siten, että kehitys käy kohti luovaa palvelutaloutta. Siihen kuuluvat  tietopohjaiset liike-elämän  palvelut, monipuoliset julkiset ja yksityiset palvelut sekä kiinnostava kulttuuri. Vain aktiivinen kansalaisyhteiskunta takaa kehityksen ja verkostoituminen on avainasemassa.  Kuntaliitokset  eivät ole ratkaisu edessä oleviin ongelmiin. Ensi keväänä on eduskuntavaalit  ja  ehdokasasettelu on jo pitkällä. Syyskuun alussa  Uudenmaan kokoomus tekee lopulliset valinnat. Jos  Niinistö ei asetu ehdolle on hänen jäljeltään yli  60 000 ääntä jaossa. Populismi valtaa alaa ja kun vaalirahakohu on vienyt politiikalta edelleen kiinnostusta,  niin pelättävissä on millainen kokoonpano seuraavien vaalien jälkeen eduskunnassa asioista päättää.  Erityisen vaikeita tulee olemaan veroratkaisut joilla on iso merkitys miten Suomi pärjää kansainvälisessä kilpailussa. Kiitän tähän saakka saamastani tuesta  ja toivotan lukijoille hyvää kesän aikaa. t. riksu Espoon KH:n kuulumisia 1.4.2010 Hei, Espoossa  ainakin tapahtuu paljon. Kaupunginjohtaja ilmoitti jäävänsä  eläkkeelle vuoden lopulla  ja uutta kaupunginjohtajaa haetaan.  Ilmoitus on lehdissä ja hakuaika päättyy 19.4. Toivottavasti  tehtävä kiinnostaa oikeanlaisia  ehdokkaita. Tehtävä on haasteellinen mutta todella mielenkiintoinen kunhan vain kestää poliitikkojen "suhmuroinnit".  Tarkoitus on pisteyttää hakukriteerit  ja myös psykologiset  testit  on tarkoitus tehdä  parhaille vaihtoehdoille. Siispä kaikki verkot veteen. Miettikääpä hyviä potentiaalisia hakijoita ja kehottakaa vaan korkeasti  hakemaan tehtävään vaikka julkinen haku valitettavasti osin voi karsia parhaat ehdokkaat pois. Kaupunginjohtaja Kokkosen ratkaisu ilmoittaa jäävänsä eläkkeelle oli sikäli  hienosti häneltä,  että lähivuosina  myös  muut toimialajohtajat Olavi Loukoa myöten ovat  lähellä eläkkeelle siirtymistä ja on uuden kaupunginjohtajan kannalta  hyvä,  että  hän pääsee vaikuttamaan esikuntaan tulevien apulaiskaupunginjohtajien valintaan. Byman jatkaa entiseen malliin kaikkien hankkeiden jarruttamista ja valitusten tehtailua. Jopa kaupunginhallituksen kokous piti hänen takiaan keskeyttää kun hän heittäytyi ymmärtämättömäksi uuden sähköisen kokouskäytännön osalta, kun ei osallistunut muiden jäsenten tavoin etukäteen annettuun koulutukseen.  Metroasemien kaavavalituksetkin aiheuttivat kaupungille toimialajohtajan käsityksen mukaan arviolta  100 milj. euron vahingon kun ei ajoissa päästy hankkeita toteuttamaan. Valitusoikeus kun on kansalaisen oikeus, tuli siitä sitten mitä vahinkoa  tahansa hankkeelle. Espoon tuottavuutta pyritään vahvasti uudistamaan palvelurakennetta ja -verkkoja uudistamalla.   Kaupungin henkilöstömääräkin on saatu pysymään ennallaan vaikka uusia asukkaita tulee meille n.3500 henkilöä vuodessa. Verotulot ovat valitettavasti pudonneet huolestuttavasti eikä alkuvuosi lupaa hyvää. Alijäämä oli viime vuonna 76 miljoonaa ja pelkäänpä, että tämä vuosi on vielä paljon pahempi eikä 0,25 veroprosentin korotus auta. Kaupungin rahastoja käytetään n. 40 milj. eurolla vuosittain. Siitä huolimatta investoinnit ja kaupungin menojen hoito lisäävät kaupungin velkaa siten, että se tulee tänä vuonna nousemaan 370 milj. euroon. Pienistä ja epätarkoituksenmukaisista yksiöistä luovutaan ja toimintoja yhdistetään. Tämä on välttämätöntä jo tilakustannusten takia, sillä niiden osuus on 12 %:a kokonaistoimintakustannuksista toimitilojen määrän ollessa yhteensä n. 800.  Meluahan siitä syntyy aina - viimeisin laajaa lehtikirjoittelua aiheuttanut asia oli Keski-Espoon koulun lakkauttaminen. Sähköistä asiointia kehitetään koko ajan. Kaupunginhallituskin on tämän vuoden alusta siirtynyt sähköiseen kokouskäytäntöön.  Isojen kokonaisuuksien hahmottaminen ei ole ihan yksinkertaista ilman paperiversiota, mutta ehkä tämäkin on loppujen lopuksi vain muutos, johon on totuttava. Investointeja tehdään yli  200 miljoonalla eurolla  ja  toimitilojen osalta  rakentaminen painottuu peruskorjaamiseen. Ruma kaupungintalo päätettiin kaupunginhallituksessa viime kokouksessa tehdyllä päätöksellä purkaa ja valtuustotaloa laajentaa siten, että siihen tulisi tilat kaupunginhallitukselle yms. Virastotaloja on riittävästi virkamiehille, kunhan vain tilankäyttöä järkevöitetään.  Todennäköisesti kaupungintalon purkupäätöksestä valitetaan ja pelko on, ettei vaan museovirasto lähde suojelemaan rakennusta monumenttina. Espoon keskuksen ilmettä pitää ehdottomasti kehittää, jotta kaunis tuomiokirkon ympäristö pääsee oikeuksiinsa ja jotta alueesta oikeasti tulisi edes jollain tavalla kaupunkikeskus. Länsimetron toteuttaminen ja Tapiolan keskuksen uudistaminen (sen ainaisesta vastustamisesta huolimatta) sekä Kehä I:n parantaminen tukee Espoon kansainvälistä kilpailukykyä ja erityisesti Otaniemi-Keilaniemi-Tapiola-Suurpelto kokonaisuutta tieteen, taiteen ja talouden keskittymänä. Helsingin kanssa saadaan koko ajan tehdä kovasti töitä yhteisissä hankkeissa, koska se haluaa yhteisissä konserniyhteisöissä aina hallituksen puheenjohtajuuden ja määräysvallan niin, että vain jos Espoo, Vantaa ja Kauniainen ovat yhdessä eri mieltä, voidaan saada yhteinen tahto läpi. Vantaan ja Helsingin yhdistymishanke ei siis tässäkään mielessä tuo meillekään mitään parannusta. Asukkaiden kannalta kuntarajoilla ei palveluiden saannin osalta ole juurikaan merkitystä ja missään tapauksessa pääkaupunkiseudun kuntien yhdistäminen ei toisi mitään parannusta vaan asukasdemokratia menisi entistä kauemmaksi. Tässä päällimmäiset kuulumiset. Samalla toivotan rentouttavaa pääsiäislomaa ja aurinkoisia kevätpäiviä. Ilmoita jos et jatkossa halua postia t. riksu Espoon kuulumisia 10.11.2009 Hei, Onpa haasteellisten  ja  isojen  tulevaisuuteen  tähtäävien hankkeiden kanssa on tehty "työtä" sitten viime kevään,  ettei ole tullut  viestiteltyä asioista  näin sähköpostilla  mitä nyt ehkä jotkut teistä ovat noteeranneet lehtikirjoitteluani lobbauksista  kalliojätepuhdistamon  ja HUS:in hallinnon uudistamisen puolesta. Espoo kasvaa  väestömäärältään  pienen kunnan verran vuodessa kun kuntaan muuttaa  vuosittain  lähes  3500 asukasta. Mielenkiintoinen ennuste on sekin,  että  vuoteen  2020 mennessä vieraskielisten l  0-6 vuotiaitten lasten  määrän arvioidaan kasvavan 1400:lla  ja suomenkielisten  1200 :lla  ja ruotsinkielisten alle kouluikäisten lasten määrän arvioidaan laskevan  250 lapsella.   Espoo  on  vahvasti verotulojen varassa  ja verotulot  ovat laman seurauksena  pudonneet suhteellisesti eniten pääkaupunkiseudun kunnissa.  Ennusteen mukaan verotuloja kertyy meillä  vasta vuonna  2013  yhtä paljon kuin viime vuonna. Vuonna 2009 alijäämä on 76 miljoonaa ja ensi vuonna 86 miljoonaa euroa!   Ei olisi uskonut,  että ns. rikkaassa Espoossa joudutaan tilanteeseen, että ensi vuoden   vuosikate jää lähelle nollaa ja  lainamäärä kasvaa 150 miljoonaa euroa   ollen   kaikkiaan 370 miljoonaa euroa,  vaikka veroprosenttia  myös  korotetaan 0, 25 %:a.    Vuoden 2012 loppuun mennessä lainamäärä kaksinkertaistuu nykyisestä ja on 453 miljoonaa euroa eli noin 1800 euroa asukasta kohden.  Onneksi olemme sentään rahastoineen sähköyhtiön myynnistä saadut  varat  ja nyt  rahastoja puretaan  40 milj. eurolla vuosittain. Nyt  kiistellään myös palvelujen järjestämisestä.  Mitkä palvelut  on kunnan hoidettava itse  ja  mitkä palvelut voidaan ulkoistaa.  Mitä palveluita voidaan hoitaa yhteisesti muiden pääkaupunkiseudun kuntien kanssa  ja  mitkä palveltu pitää hoitaa itse. Mitkä palvelut pitää hoitaa lähipalveluina  ja mitkä palvelut on jo kustannussyistä hoidettava keskitetysti. Ainakin päivähoito, peruskoulun alaluokat lähiliikuntapaikkoineen  ja kotihoito pitäisi katsoa  lähipalveluiksi. Pienistä ja epätarkoituksenmukaisista  yksiköistä, jotka ovat haavoittuvia työvoiman saatavuuden, kustannustehokkuuden yms. seikkojen takia  tulisi luopua, vaikkakin nämä leikkaukset  aiheuttaa  kuntalaisissa aina vahvaa vastustusta. Palveluverkon uudistaminen on välttämätöntä jo tilakustannustenkin takia, sillä nykyisellään ne muodostavat 11,9 prosenttia toimintakustannuksista. Toimitiloja on yhteensä noin 800. Kaupunki kehittää myös   voimakkaasti sähköisiä palvelujaan. Kohta saadaan kokouspaperitkin vain sähköisesti aikakin kaupunginhallituksessa. Hankinnassa ja kilpailutuksessa sekä omassa palvelutuotannossa huomioidaan myös ympäristökriteerit  ja palvelut pyritään keskittämään  hyvien liikenneyhteyksien  varrelle. Opetustoimissa otetaan käyttöön koulukohtainen budjetointi  jonka   tarkoitus on  parantaa  talouden ohjausta niin,  että  koulut  voisivat  itse hoitaa  koulukohtaiset   tarpeensa   parhaalla mahdollisella tavalla. Kotihoidon tuen Espoo-lisän maksamisen ehtona on, että perheen  alle kouluikäiset lapset hoidetaan kotona. Tietysti erityistilanteissa kun perhe on erityistuen tarpeessa tehdään tähän poikkeus. Vuoden alusta   aloittaa Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY) kuntayhtymä, jolle siirtyy pääkaupunkiseudun  vesihuolto. Helsingin osuus on  58 %:a  ja Espoon toiseksi eniten eli  22, 3%:a.   Kyseessä on melkoinen  järjestely, sillä pääkaupunkiseudun  kaupungit siirtävät kaikki luovutuksen kohteena olevat sopimukset mm. vesihuoltoverkkoon liittymistä koskevat  sopimukset, hankintasopimukset, henkilöstön yms. uudelle kuntayhtymälle. Ehdoksi valtuusto asetti sen,  että  taksat alenisi perustuen asiantuntijaselvitykseen (PwhC)  ja  nyt  näyttää pahasti siltä,  että hyvä jos pysyy entisellään.  Helsinki  yrittää jyrätä muut  kaupungit  päätöksenteossa. Viime hallituksen kokouksessa päätökset nuijittiin  7/7  ja hallituksen pj:n ääni ratkaisi  ja Helsingillä on puheenjohtajuus.  Se siitä yhteistoiminnasta käytännössä?!  Joukkoliikenteen järjestämisestä ja suunnittelusta vastaa vuoden alusta toimintansa aloittava Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymältä (HSL), jonka toiminta-alue kattaa Espoon, Vantaan, Helsingin, Kauniaisten, Keravan ja Kirkkonummen alueella liikennöivän seudullisen ja kuntien sisäisen liikenteen  eikä tämäkään järjestely ole mikään pieni juttu.  On melkoinen haaste nähdä saadaanko  todellisia säästöjä aikaan,  vai pitääkö kaikki päällikköhommat  säilyttää. Huh,huh.   Lamasta huolimatta  ja ehkä juuri siksi  pyritään  kaupungin kaavailemista investoinnista  toteuttamaan suurin osa  eli  n.  200 miljoonaa euroa vuodessa  mikä on melkoinen satsaus tulevaisuuteen.. Puolarmetsän sairaalan toteuttamisen rahoitusmallista  ollaan tekemässä  esitys aivan lähiaikoina  ja asia on tulossa kaupunginhallitukseen.  Hanke toteutetaan todennäköisesti  taseen ulkopuolisena, mahdollisesti ns. PPP-hankkeena. Suurpellon rakentaminen  edistyy  ja  Länsimetron rakentaminenkin aloitetaan  Ruoholahdesta  ihan näin aikoina  ja Espoon puolellakin  ensi vuoden alusta.  Valituksilla on viivästetty hanketta espoolaiseen tyyliin, mutta  paikalle  ei ole  jääty  näinä talouden vaikeina aikoinakaan.   Jäteveden puhdistamo saatiin lobbauksen seurauksena  pois Suomenojalta  ja  Blominmäkeen kompromissina Kehä III:n vaiheille  niin että  Suomenojalla  kaupungin maalle  pystytään kaavoittamaan  uutta rakennusaluetta niin että  Länsimetron rakentaminen Kivenlahteen asti saadaan ehkä  myös  jossain ajassa tehtyä. Lopuksi totean,  että aikamoista  tsemppaamista  on ollut  kh:ssa  ja valtuustossakin,  mutta  onneksi  oma   ryhmä on tiiviisti  työskennellyt yhteisten päämäärien puolesta  välillä kuitenkin  poliittiseen  toimintaan välttämättömiin,  ei niin miellyttäviin,  kompromisseihin tyytyen. Ja ei kun taas eteenpäin.   t. riksu Espoon puhdistamoratkaisu järjellä ja vastuullisesti Yhteinen kannanotto HS 5.8.2009 Päätöstä Espoon uudesta jätevedenpuhdistamosta on valmisteltu vuorovaikutteisesti vuodesta 2005 lähtien. Suunnittelun ja ympäristöselvitysten yhteydessä on tullut selväksi, että kallion sisään sijoitettava puhdistamo on teknisesti ja taloudellisesti paras vaihtoehto. Kalliopuhdistamon sijaintipaikkana on Sammalvuori ylivoimainen muihin vaihtoehtoihin nähden. Kallion sisässä puhdistusprosessi ja sen hajupäästöt ovat varmimmin hallittavissa. Tämän osoittavat kokemukset Helsingissä, Turussa, Tukholmassa ja Oslossa, joissa kalliopuhdistamot sijaitsevat kantakaupungeissa. Jokainen espoolaisen käyttäessä vuorokaudessa noin 220 litraa vettä ei nykyisen puhdistamon 110 000 kuutiometrin päivämitoitus riitä enää kauan. Laitoksessa puhdistetaan pääkaupunkiseudun yhteistyön puitteissa myös Länsi-Vantaan ja lähikuntien kaikkiaan noin 300 000 asukkaan jätevedet. Nykyinen puhdistamo voi toimia vuoteen 2017 saakka. Rakentamalla maanpäällinen puhdistamo Suomenojalle Espoo uhraisi keskeisen alueen seuraavaksi sadaksi vuodeksi valtavalle puhdistamokompleksille sen sijaan, että aluetta kehitettäisiin asunto- ja työpaikka-alueena. Pitkä aika kaupungille, joka on pääosin rakentunut vasta viimeisen viidenkymmenen vuoden aikana! Maan päälle rakennettava lähes kilometrin mittainen ja kerrostalon korkuinen puhdistamorakennus ei olisi edes kaunista katseltavaa rantamaisemassa. Kun  Suomenojalle rakennetaan puhdistamon sijasta asuntoja ja työpaikkoja, saadaan asukkaiden käyttöön nyt varikko- ja puhdistamoalueena oleva keskeinen kaistale Meri-Espoota. Suomenojan alueelle Matinkylästä jatkettavan metrolinjan varteen mahtuu uusia asuntoja 15000-20000 espoolaiselle. Määrä vastaa Espoon seitsemän vuoden väestönkasvua. Olisi järjetöntä sijoittaa metroaseman viereen valtaisa puhdistamolaitos ja jättää ympäristön säästämisen ja ilmastomuutoksen hillinnän kannalta tehokkain keino - kaupunkirakenteen tiivistäminen metroradan varteen - käyttämättä. Lisäksi Suomenojalla sijaitseva ainutlaatuinen lintukosteikko voidaan säilyttää paremmin tekemällä puhdistamopäätöksen yhteydessä periaatepäätös sen suojelukaavasta kuin rakentamalla toinen jätevedenpuhdistamo sen vierelle. Puhdistamon sijoittamista Sammalvuoreen on vastustettu kallionlouhinnan aiheuttamiin häiriöihin vedoten. Saman suuruusluokan tunneleita on louhittu jopa Helsingin ydinkeskustaan. Turun jätevedenpuhdistamo rakennettiin aivan asutuksen alle. Myös Tapiolan keskustaan suunnitellaan pysäköintiluolastoa ja metrotunnelia, joissa louhinnan volyymi ja kesto ovat samaa luokkaa kuin Sammalvuoressa olisi, joten tärinä ja melu ovat hallittavissa.  Sammalvuoressa rakennusaikainen liikenne voidaan ohjata suoraan Länsiväylälle. Kaikki kalliovaihtoehdot ovat Suomenojaa edullisempia ja niissä hyvä puhdistustulos on helpompi saavuttaa. Suomenojalta vapautuvan, kaupungin omistaman maan arvo on jopa 250 miljoonaa euroa, minimiarvionkin mukaan yli sata miljoonaa. Puhdistamon rakentaminen Suomenojalle olisi kaikkine kustannuksineen ja maan myyntitulon menetyksineen vähintään kaksi kertaa kalliopuhdistamon hintaista. Menetys vastaisi vuositasolla kahdesta viiteen veroäyriä kutakin espoolaista veronmaksajaa kohti! Erityisesti näinä tiukan talouden aikoina tällainen tuhlaus olisi edesvastuutonta. Puhdistamon sijoituspaikka tulee espoolaisten poliitikkojen ratkaistavaksi tänä syksynä. Nyt meiltä päättäjiksi valituilta edellytetään rohkeutta ja vastuullisuutta tehdä moninkertaisesti yli vaalikauden vaikuttava päätös rationaalisin perustein. Espoolaisilla on oikeus vaatia poliitikoilta päätös, joka on kestävin vaihtoehto pitkälle tulevaisuuteen. Matti Kuronen, kaupunginvaltuutettu (vihr) Ritva-Liisa Luomaranta, kaupunginvaltuutettu (kok) Pekka Vaara, varavaltuutettu (sdp) Kuulumisia kaupunginhallituksesta 14.5.2009 Hei, Osmo Soininvaara kirjoittaa blogissaan puhdistamokahinastamme: 'Kyllä Espoossa ollaan rikkaita' - ( http://soininvaara.fi 14.5.) Sellaisia  ajatuksia siis naapurissa espoolaisesta politiikanteosta. Yksikään asiantuntija  ei ole ollut Suomenojan kannalla puhdistamoasiassa.  Eivät  edes täysin hankkeesta riippumattomat tutkijat ja professorit, jotka ovat  seuranneet  asian kulkua kauempaa. Heidän suosituksensa on yksiselitteinen: Sammalvuoren kalliopuhdistamo. Kun asukkaiden aktiivisesta vastustuksesta johtuen osoittautui mahdottomaksi saada  tuota paikkaa läpi, on yritetty löytää muu kalliopuhdistamovaihtoehto, viimeksi  Blominmäki Kehä III:n takana.   Vaikka esim. vihreissä ainoa vesiasiantuntija dipl.ins. Matti Kuronen on ehdottomasti kalliopuhdistamon kannalla samoin kuin dipl.ins. Pekka Vaara demareista (on Länsimetro oy:n hallituksessa),  niin  eipä vaan muut heidän ryhmissään ole hyväksymässä kalliopuhdistamoa  - parhaille rakennusmaille Suomenojalle vaan halutaan puhdistamo. Jos edellisillä valtuustokausilla on tehty sähköyhtiön myyntipäätös ja metron rakentamispäätös,  niin talousvaikutuksiltaan puhdistamopäätös vieläpä ylittää ne. Kuvaavasti kerrottakoon, että vuosittain talousarvioneuvotteluissa  on budjettiin lisätty  3-4  päivän poliittisten vääntöjen jälkeen  3-5  milj.euroa  ryhmien esittämien painotteiden ja toiveiden mukaan. Jos  puhdistamo siirretään pois Finnoosta  tuo summa voidaan kolmin- tai nelinkertaistaa joka vuosi seuraavan 100 vuoden ajan. Toimialajohtaja  pyrkii vielä tekemään eräitä selvityksiä  Blominmäen osalta.  Katsotaan nyt miten asia etenee. Tällä hetkellä ei kuitenkaan näytä kovin hyvältä, kun osa jo ajattelee seuraavia eduskuntavaaleja  ja kuntalaisille hätäisesti antamiaan lupauksia. Katsopa myös kirjoitukseni Uusi Espoo -lehdessä. Lopuksi - Muistakaa  äänestää EU-vaaleissa!  Ennakkoäänestys  alkaa  jo  27.5.  ja  vaalipäivä on 7.6. t.  riksu Valtuustokuulumisia 03/2009 Heippa, Kuten näinä aikoina muuallakin, myös Espoossa on vakavasti selvitelty, miten budjetti saadaan tasapainoon, ettei jouduta ottamaan lisää lainaa tai ajauduttaisi verojen korottamiseen. Nähtävissä on ollut, että vasen laita ottaa tilanteesta kaiken käytettävissä olevan hyödyn eikä halua tulla mukaan yhteisiin talkoisiin, vaan haluaa mieluummin ottaa lisää velkaa. Eilen saavutettiin kuitenkin valtuustoryhmien välisissä neuvotteluissa neuvotteluratkaisu, joka etenee seuraavaksi kaupunginhallitukseen ja sitten valtuustoon, jossa varmasti taas puhetta riittää. Pääkohdat neuvottelutuloksesta ovat seuraavat: Opetuksen sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen taso turvataan. Käyttötalouden loppusummaa alennetaan 34,7 miljoonalla eurolla. Kone- ja kalustoinvestoinneista säästetään 2,5 miljoonaa euroa. Säästöohjelma kohdentuu eri toimialoille ja yksityiskohdista päätetään tarkemmin lautakunnissa, joissa nykyisin on kaikissa vetovastuussa joku valtuuston jäsen. Koulujen tuntiresursseihin ei puututa. Opetuksen korkea taso sekä tukiopetuksen ja kerhotoiminnan jatkuminen pysyy ennallaan. Oppilashuollon ja kouluterveydenhuollon rahoitus turvataan eikä siinä tingitä. Hyvää on myös se, ettei lasten kotihoidon Espoo-lisään kosketa. Ympäristökeskukselle kaavailtuja säästöjä ei toteuteta, joten mm. järvien hapetus säilyy ennallaan. Myöskään auraukseen, viheralueiden hoitoon eikä teiden valaistukseen puututa. Asuntotonttikaavoitus on tarkoitus turvata. Liikunnan, nuorisotoimen ja kulttuurin avustuksia ei vähennetä. Koulujen ja päiväkotien peruskorjaus- ja rakentamisohjelmaan ei puututa. Kuluvan vuoden investoinnit toteutetaan suunnitellusti. Investointimenoihin pyritään vaikuttamaan hintatason alentumisen kautta. Linjaukset ovat mielestäni oikeita, vaikka sopimuksesta jättäytyivät pois SDP:n lisäksi perussuomalaiset, kristilliset sekä vasemmistoliitto. Toivotanpa tässä samalla aurinkoisia keväthankia itse kullekin. Ollaan yhteydessä. t. riksu Valtuusto- ja kaupunginhallituskuulumiset 2.2.2009 Heippa, Uusi valtuustokausi on lähtenyt käyntiin.  Valintojen tekeminen kaupunginhallitus-  ja lautakuntapaikoista vaati monta  kokousta puolueiden välillä, jotta paikat saatiin jaetuksi. Perussuomalaisten ryhmässä on tavallaan kolme eri ryhmää 7 hengen ryhmässä ja vaikka se ei muuta vaikuttaisi,  niin ainakin tuo joukko erilaisia pelaajia  voi jarruttaa päätöksentekoa. Jukka Mäkelä ei halunnut - ilmeisesti henkilökohtaisesta syystä - jatkaa kaupunginhallituksen puheenjohtajana ja sittenhän äänestettiinkin niin, että Saija Äikäs-Idänpään-Heikkilä voitti Martti Merran äänin 14-12 kokoomuksen sisäisessä äänestyksessä.  Saija  on ottanut kh:n puheenjohtajan tehtävän vastaan tarmokkaasti. Uskon,  että valinta oli ihan hyvä haasteelliset ajat huomioon ottaen. Tunnen Saijan jo siltä ajalta, kun hän oli edellisen laman aikaan eräässä kolleegatoimistossa töissä. Viimeiset neljä vuotta Saija on ollut Kokoomuksen eduskuntaryhmän lainsäädäntösihteerinä. Heti ensimmäisessä valtuuston kokouksessa puhuttiin iltamyöhään. Uusille valtuutetuille  oli aikamoinen tulikaste yrittää ottaa kantaa vesihuollon yhdistämisasiaan, joka oli jätetty pöydälle viimeisessä edellisen valtuuston kokouksessa perintönä uudelle valtuustolle. Kyse on Helsingin, Vantaan, Espoon ja Kauniaisten jätehuoltoon ja vesihuoltoon liittyvien toimintojen keskittämisestä yhdelle toimijalle omistusoikeuden pysyessä kaupungeilla. Ei oikein mukava asia  ja vielä kytköksessä yhteisen liikennelaitoksen kehittämiseen siten,  että jos emme olisi hyväksyneet tätä ratkaisua niin joukkoliikennelaitoksen kehittämis- hankekaan ei olisi edennyt Helsingin ja Vantaan kanssa. Ratkaisuun liittyy  myös 200 milj. euroa maksava jätevedenpuhdistamohanke,  jonka sijaintipaikasta vielä tullaan vääntämään kättä. Jukka Mäkelä, joka valittiin valtuuston puheenjohtajaksi,  sai valtuuston kokouksessa käyttää nuijaa useampaankin kertaan ihan tosissaan. Byman käytti pariinkin kertaan niin asiattomia puheenvuoroja, että Mäkelä joutui antamaan hänelle huomautuksen ja poistamaan jo puhujapöntöstäkin, kun muu ei auttanut.   Allekirjoittanut  tuli uudelleen valituksi kaupunginhallitukseen. Meitä on ainoastaan kolme entistä jäsentä  KH:ssa, joten on jo pelisääntöjen opettelussa  monilla työtä. Byman järjesti  heti Bjarne Häggmanin varamiehenä ensimmäisessä kokouksessa yhdessä Seppo Huhdan kanssa kokousasioita niin, että lähes kaikista asioista piti äänestää. Aikaahan siinä ainakin kului 4,5 tuntia, vaikka kyse olikin enimmäkseen järjestäytymisasioista. Tosin linjattiin kokouksessa myös sitä miten metroasemia ja niiden ympäristöä lähdetään kehittämään. Olen lisäksi kaupunginhallituksen konsernijaostossa ja  sen varapuheenjohtaja. Sipa Hertell vihreistä on jaoston pj.  Jaoston tehtävänä on mm. tehdä kaupunginhallitukselle esitykset konserni- ja yhteisöohjausta koskevista asioista ja sen tulee  ohjata  seudullista yhteistyötä koskevien asioiden valmistelua.  Arvattavasti edessä on melkoiset haasteet, kun tiedossamme on miten eri tavalla Helsinki haluaisi yhteistyötä kehittää.  Kun kyse on valmistelusta, asiat pitäisi pitää salassa ainakin tietyn aikaa, mutta nähtäväksi jää, miten lehdestä saadaan lukea mitä Espoo ajattelee jo paljon ennen kuin kantaamme on lyöty lukkoon.   Kuten  ehkä viime perjantain Helsingin sanomista huomasitte,  niin EspooKIN  joutuu miettimään miten saa budjetin tasapainoon,  sillä yhteisöverotuloista näyttää näillä näkymin uupuvan n.  50 milj. euroa eikä tilanne näytä yhtään valoisammalta seuraavinakaan vuosina. Toisaalta tiukka taloudellinen tilanne heti valtuustokauden alussa on myös mahdollisuus kehittää kaupungin toimintoja  ja lisäksi, kun meillä on melkoiset  investoinnit edessä kuten metron rakentaminen,  niin on tiukassa taloudellisessa tilanteessa myös omat hyvät puolensa. Kiitos taas kannustavista viesteistä.  Yritetään hoitaa meidän espoolaisten asioita parhaalla mahdollisella tavalla. t. riksu Uusista luottamustehtävistä - alustavaa 29.12.2008 Hei, Juuri sopivasti ennen joulua  piti  uusi  kokoomuksen valtuustoryhmä kokouksen,  jossa  tehtiin valinnat  uusiin luottamustehtäviin. Tärkeimmistä  luottamuspaikoista  käytiin,  osin tiukatkin äänestykset. Kaupunginhallituksen uudeksi puheenjohtajaksi valittiin ääniin 14-12 Saija Äikäs-Idänpään-Heikkilä, Martti Merran ollessa vastaehdokkaana.  Jukka Mäkelä  tuli ilman äänestyksiä valituksi valtuuston uudeksi puheenjohtajaksi seuraaviksi kahdeksi vuodeksi. Allekirjoittanut  jatkaa kaupunginhallituksessa  ja lisäksi tulin valituksi kaupunginhallituksen konsernijaoston varapuheenjohtajaksi. Lopulliset  päätökset  nuijitaan ensimmäisessä uuden valtuuston kokouksessa tammikuussa. Konsernijaoston tehtävät on uudessa johtosäännössä määritelty tarkemmin ja sen tehtäviin kuuluu mm. seudulliseen omistajaohjaukseen liittyvät toimiohjeet, se tekee esitykset kaupunginhallitukselle  yhteisöjen perustamisesta, osakkeiden ostamisesta ja myynnistä, antaa konserniyhteisöille, kaupungin liikelaitoksille ohjeita konsernihallintoon liittyvistä asioista. Tarkoitus on tulevalla valtuustokaudella saada aikaan taas valtuustosopimus seuraaviksi neljäksi vuodeksi  ja viedä se nyt  toteutettavaksi  myös  lautakuntiin siten,  että  sovittaisiin toimialajohdon kanssa  ne keskeiset asiat ,  jotka tulee  tulevalla kaudella saada  aikaan.  Kun nyt  uusittujen johtosääntöjen mukaan  lautakuntiin tulee puheenjohtajiksi ja varapuheenjohtajiksi kaupunginvaltuutettuja  ja myös  osan jäsenistä on oltava valtuutettuja,   niin pääsemme ehkä paremmin tuloksiin siinä suhteessa,  että  lautakunnat  toimivat  virtaviivaisesti valtuuston linjausten kanssa. Helppoa ei valtuusto- ja lautakunta sopimuksen aikaansaaminen ilmeisestikään tule olemaan, sillä paikkajaosta oli  pidetty  pitkälle toistakymmentä kokousta ryhmien välillä. Yksi  kokous oli kuulema kestänyt  jopa kuusi tuntia. Tässä vaiheessa toivotan oikein hyvää uutta vuotta. Mielenkiinnolla kohti uusia haasteita. t. riksu Valtuustokausi päättymässä 22.12.2008 Neljän vuoden valtuustokausi  on päättymässä. Monenlaisia kovia projekteja on viety päätökseen kuten vuosikymmeniä vireillä ollut Etelä-Espoon yleiskaava,  metropäätös, uusittu johtosäännöt, muokattu hallintoa,  kehitetty  pääkaupunkiseudun yhteistyötä,  rakennettu väyliä ja  kehitetty palveluosaamista  ja kilpailuttamista yms. Toisaalta kaikki ei ole mennyt niin mallikkaasti, mutta näinhän se  aina on. Parannettavaa riittää  ja globaali talous antaa omat merkitykselliset haasteet ulkoa päin. Kunnallisvaalien jälkeen on päätöksenteko alkanut takellella,  vaikka vielä vuodenvaihteeseen saakka kokoonpanoissa ei olekaan tapahtunut mitään muutoksia.  Lähes kaikki päätökset kaupunginhallituksessa on tehty  kunnallisvaalien jälkeen äänestyspäätöksillä.  Sen jälkeen kun on asiat  viety valtuustoon lopullista päätöstä varten  on rivit  olleet vielä enemmän hajalla. Erityisen ongelmalliseksi  näyttää  tilanne muodostuvan pääkaupunkiseudun yhteistyörintamalla. Espoon, Helsingin ja Vantaan vesilaitoksista pitäisi muodostaa kuntayhtymä, mutta valtuusto jätti asian pöydälle ja uusien valtuutettujen nyt sitten heti ensimmäisenä asiana pitäisi ottaa asiaan kantaa.  Kun samalla on suunniteltu  uutta YTV:tä pääkaupunkiseudun liikennelaitoksen yhtenäistämiseksi on tilanne hankala,  kun muut kunnat  ovat jäädyttämässä myös  tämän hankkeen,  jos  yhteiseen päätökseen ei päästä vesilaitosasiassa. Puolueiden kesken on päästy  yksimielisyyteen lautakuntapaikkojen jaosta.  Kokoomukselle tulee  vuosiksi  2009-2010  kaupunginvaltuuston puheenjohtajuus,  valtuustokaudeksi   kaupunginhallituksen puheenjohtajuus sekä  suomenkielisen opetuslautakunnan puheenjohtajuus  ja tarkastuslautakunnan puheenjohtajuus  eli  hyvä näin.   Miten luottamuspaikat  jakaantuu valtuutettujen kesken on vielä avoinna,  mutta maanantaina  pitäisi pääsääntöisesti paikat  olla jaettu. Lopulliset  päätökset  tehdään kuitenkin vasta valtuuston päätöksellä ensi vuoden ensimmäisessä kokouksessa.   Nähtäväksi jää miten asiat  etenee,  mutta  näillä näkymin näyttäisi siltä,  että saan jatkoajan kh:ssa.  Kovaa  ja  aikaa vievää  "työtä"  tulee olemaan.  Kyllä politiikka täyspainoisesta harrastuksesta käy.   Harmillisesti Jukka Mäkelä ei  muihin haasteisiinsa vedoten halua jatkaa  kh:n puheenjohtajana.  Puheenjohtajan   paikasta ilmeisesti äänestetään Martti Merran ja Saija Äikäs-Idänpään-Heikkilän välillä. Tässä vaiheessa haluan kiittää saamistani viesteistä ja kannustuksesta yhteisten asioiden parissa toimiessani  ja  toivottaa oikein rauhallista  ja voimia antavaa jouluaikaa. t.  riksu Espoo on paras – tehdään siitä vieläkin parempi 15.10.2008 Vaaliteemani neljä vuotta sitten oli " Espoo on hyvä, tehdään siitä paras." Eilen 14.10. julkaistiin Elinkeinoelämän valtuuskunnan (EVA)  tutkimus, jossa vertaillaan Suomen kuuden isoimman kaupungin taloutta ja toimintamalleja  sekä kilpailukykyä tulevaisuuden haasteiden edessä. ks. http://www.eva.fi/files/2314_paras_kaupunki.pdf Vertailussa käytettiin 27 eri mittaria ja raportti päätyi siihen, että Espoo on paras kaupunki kuntalaisten kannalta. Espoo on onnistunut kytkemään yksityiset tahot yhteistyöhön kaupungin kanssa. Kaupunki luo edellytyksiä yritysten menestymiselle ja syntyvien työpaikkojen kautta turvataan verotulot – ja palvelut asukkaille. Ensi vaalikaudella meillä on edessämme mittava määrä haasteita. Maailman talouden alavireisyys  tulee  vaikeuttamaan budjetin saamista tasapainoon. Valtuuston kokouksen yhteydessä kaupunginjohtaja kertoi, miten  erityisesti yhteisöverotulot ovat alentuneet siten, että ensi vuoden budjetin tasapainotusta joudutaan miettimään vielä uudestaan. Arvio on, että meiltä puuttuu 45 miljoonaa euroa, mikä vastaa noin yhtä veroprosenttia. Suunta on myös aleneva, joten on erittäin tärkeätä edelleen tehostaa toimintaa  ja huolehtia toisaalta siitä, ettei peruspalveluista tingitä. Hankintojen kilpailutus on asia, joka pitää oppia hoitamaan vielä entistä paremmin. Hankintalainsäädännön mukaan tarjoaja vastaa tarjouksen tietojen oikeellisuudesta ja hankinta määritellään hankintailmoituksessa ja tarjouspyynnössä sitovasti. Mikäli valintakriteereitä ei ole määritelty kattavasti ja riittävällä tarkkuudella, saadut tarjoukset eivät ole yhteismitallisia eivätkä vastaa todellista tarvetta. Erityisiä vaikeuksia on edelleen terveyspalveluiden kilpailuttamisessa samoin kuin ylipäätään palveluiden kilpailutuksessa. Lisäksi erittäin suuria puutteita on sopimusten laadinnassa ja hankittujen palveluiden laadun valvonnassa. Hankintaosaamista  on edelleen siis vahvasti kehitettävä kaupungissamme, jotta voimme  taata kuntalaisille heidän tarvitsemansa palvelut laadukkaasti  ja oikea-aikaisesti. Ensi vaalikaudella joudumme jälleen tekemään merkittäviä päätöksiä. Samalla on huomioitava, että ilmastonmuutos, energian riittävyys  ja öljyn hinta vaikuttavat jokapäiväiseen elämäämme. Espoo tarvitsee sekä kaupunkimaiset  keskukset että pientaloalueet. Espoolaisilla pitää olla vaihtoehtoja ja rakentaminen tulee suorittaa kestävän kehityksen periaatteita noudattaen. Elinvoimainen Espoo tarvitsee toimivat liikenneväylät, vetävät kehätiet ja raideyhteydet. Kaupunkirataa on jatkettava Espoon keskukseen saakka. Huolenpitoa ja välittämistä lähimmäisistä ei voi ulkoistaa valtiolle ja kunnalle, vaan se on meidän kaikkien itse tehtävä. Tuetaan toinen toisiamme. Olen omalta  osaltani valmis  jatkamaan kaupunginvaltuustossa ja ajamaan äänestäjieni asiaa. Ja mitä suurempi on saatujen äänten lukumäärä,  sen vahvempi on valtuutus toimia. Tästä on hyvä jatkaa - "Kannetaan yhdessä vastuuta  ja tehdään Espoosta entistäkin parempi kaupunki". vaaliterveisin  riksu -  nro  378 Kuulumisia 28.9.2008 Hei, Jätteidenpuhdistamon YVA selostus on valmistunut.  Uuden jätevedenpuhdistamon vaikutuksia on tutkittu  kuudessa eri paikassa. Asukkaat ovat aktivoituneet  " not in my backyard".  Asiassa on kuitenkin edettävä,  sillä  Suomenojan käyttölupa päättyy  2012. Vahvimmin näyttäisi soveltuvan  Suomenojan nykyinen paikka, Sammalvuori ja Blominmäki. Kaupungintalon ja sen lähialueen uudistamiseksi valittiin jatkoon neljä toteuttamiskelpoisinta ideaa. Lopullinen ratkaisu  tulee ilmeisesti sisältämään osioita eri vaihtoehdoista. Kovasti keskustelua herättää kysymys, pitäisikö ruma ja epäkäytännöllinen kaupungintalo säilyttää. Hyvää siitä tuskin saadaan millään konstilla. Hiihtoputken rakentaminen Leppävaaraan on jäissä hallinto-oikeuteen jätettyjen valitusten vuoksi. Rakentamiseen päästäneen kuitenkin ensi vuoden puolella. Westendiläiset  ovat  osin nihkeitä kylpyläkaavalle, mutta  suunnittelu etenee ja kaavamuutos tulee käsittelyyn todennäköisesti vielä tämän vuoden puolella. Uuden kuntoutussairaalan suunnittelu  ja Puolarmetsän nykyisen sairaalan peruskorjausten suunnittelu  jatkuu. Kauklahteen suunnitellaan vanhusten palvelutaloa ja  Tapiolaan tulee  erillinen seniorikeskus palveluasuntoja, tosin valmis se on vasta 2011.   Päiväkoteja ei oikein ehditä rakentaa tarpeeksi ja ammattitaitoisesta hoitohenkilökunnastakin on huutava pula.  Päiväkoti-ikäisiä lapsia on Espoossa jo lähemmäs  14.000,  mikä tietysti on sinänsä tulevaisuutta ajatellen hyvä. Alle kouluikäisten osuus  on lähes  10 %:a  eli lähes sama kuin yli  65-vuotiaitten osuus. Muutenkin kaupungin väkiluku kasvaa vuosittain pienen kunnan väkiluvun määrän eli noin 3500 henkilöä! Lisää  koulunkäyntiavustajia  on myös  tarkoitus palkata lisätalousarvion avulla valtuustossa tehdyn ponnen avulla. Talousnäkymien synkentymisestä huolimatta Espoossa valmistellaan ensi vuoden budjettia huomioiden mm.  lisäresurssit omaishoitajille, lapsiperheille sekä  vanhuksille.  Eilisessä sosiaalilautakunnan kokouksessa - jossa olen kaupunginhallituksen edustajana läsnä - päätettiin  mm. helpottaa omaishoitajien vapaapäivien järjestämistä, ottaa käytäntöön vähävaraisten ikäihmisten siivouspalveluseteli  sekä turvata ikäihmisten ilmainen kuntosalin käyttömahdollisuus. Vammaiset saavat subjektiivisen oikeuden henkilökohtaiseen avustajaan lainmuutoksen myötä. Verotulojen kasvu tulee hidastumaan. Elinkeino- ja työllisyysjaostossa pyritään kaikin käytettävissä olevin keinoon saamaan lisää yrityksiä ja  hyviä veronmaksajia  Espooseen.  Metropäätös on vauhdittanut erityisesti  Keilaniemen ja  Otaniemen yrityskeskittymän kehitystä. Mutta menojen kasvu on hurjaa.  Näyttää siltä,  että tänä vuonna menot kasvavat viime vuodesta 100 milj. euroa ja ensi vuosi tulee tekemään tiukkaa kun henkilöstömenojen kasvu on jo 13 %:a ja  koko ajan tarvitaan lisävakanssia erityisesti sosiaalipuolella. Kunnallisvaalit  vaikuttavat valtuutettujen toimintaan. Helsinki haluaa jatkaa keskustelua  kaupunkien yhdistämisestä. Totta kai olisi hyvä saada Espoo maksumieheksi kun Sipoon osan pakkoliitoksestakin pitäisi maksaa.  Jo nykyisellään yli 14.000 työntekijän kaupunki ja sen asukkaiden palveluiden turvaaminen vaatii todella paljon.Yhteistoiminta on mielestäni paras vaihtoehto turvata hyvät palvelut pääkaupunkiseudulla ja kilpailu kuntien välillä on aina hyvä asia sekä yritysten että veronmaksajien kannalta. Kunnallisvaalit  on ovella.  Ennakkoäänestys alkaa  jo  15.10.  ja varsinainen vaalipäivä on 26.10. Olen edelleen käytettävissä ja  ehdokkaana vaaleissa. Vaalikoneet aukeavat ensi kuun alusta  eikä ole taas ollut vapaa-ajan ongelmia kysymyksiin vastatessa. Helppoahan olisi luvata vaikka mitä, jos ei tarvitsisi ajatella mistä rahat. Vaalinumerotkin  arvottiin eilen. Oma  numeroni on  378. Aurinkoisia syyspäiviä toivottaen riksu Kiitokset 5/2008 Lämpimät kiitokset huomionosoituksista syntymäpäiväni johdosta. Kiitokset myös Elämälle-konsertin esiintyjille - näin saimme kokoon yhteensä 7500 euroa, joka on mennyt Kirkon ulkomaanavun kautta kansainvälisen NaistenPankin hyväksi. Riksu 17. kesäkuuta 2008 10:26 Kaupunginvaltuusto- ja hallituskuulumiset Heippa, Espoossa on tekemisen meininki.  Etelä-Espoon yleiskaava saatiin vuosien väännön jälkeen vahvistetuksi, Suurpellon rakentaminen on aloitettu,  Kehä I:n parantaminen Leppävaarassa on aloitettu, Länsimetro Oy perustettiin huolehtimaan länsimetron toteuttamisesta, Tapiolaa kehitetään kuten  Garden hotellin laajennus  ja saneeraus  ja Tapiola- ryhmän uuden pääkonttorin rakentaminen Revontulen koulun paikalle on myös meneillään. Heikintorin alueen osalta on todella isot suunnitelmat liittyen metron rakentamiseen  ja kalliopysäköintilaitoksen rakentamiseen.  Myös kaupunginteatteria varten on tehty suunnitteluvaraus. Niittymaan asuntoalueelle  valmistunut  400 uutta asuntoa,   Kauppakeskus  Entressen rakentaminen aloitettiin Espoon keskuksessa,  kaupungintalon ja virastokeskuksen kansainvälinen ideakilpailu on meneillään ja kilpailun tulosten perusteella tehdään päätös kaupungintalon uudistamisperiaatteista seuraavassa elokuussa pidettävässä valtuuston juhlaistunnossa  550-vuotisjuhlan kunniaksi. Sitten vielä etsitään oikeaa paikkaa  kalliojätteenpuhdistuslaitokselle ja jätteenpolttolaitoshankekin on vaiheessa  ja  kansalaismielipiteitä riittää. Verotuloja  kertyi viime vuonna    yli  1084 milj. euroa,  joka  oli 9,3 % enemmän kuin edellisenä vuonna.   Toimintakate  on kuitenkin heikentynyt edellisestä vuodesta  yli  9 %  ja  nyt  joudutaan jo katsomaan miten jatkossa  selvitään,  ettei jouduta  tekemään liian radikaaleja leikkauksia. Kaupunginhallitus  on tehnyt  strategisia linjauksia  seuraaville vuosille siten,  että käyttötalouden menot  mitoitettaisiin sellaisiksi,  että investoinnit  voidaan rahoittaa  vuosikatteella, enintään 150 milj. euron rahastojen purulla  sekä  enintään 100 milj. euron lainanotolla.   Ensi vuoden budjettia  varten yritetään löytää keinoja  siihen, etteivät toimintamenot kasvaisi  yli  4,9 %:n,  mutta  kun syksyllä pidetään kunnallisvaalit, on pelättävissä,  että  tavoitteista  lipsutaan kun poliittisia  irtopisteitä yritetään hankkia  monella tavalla. Hallitustyöskentelyyn heijastuu vaalien läheisyys siten,  ettei  juuri mistään asiasta  synny yksimielistä päätöstä. Valtuustossa sitten  yritetään  repiä  entistä enemmän  muutoksia hallituksen ehdotuksiin.   Huomioon ottaen tulevat  haasteet  on  erittäin tärkeätä,  että kokoomus  menestyy  syksyn kunnallisvaaleissa, jotta  saadaan tarpeeksi  vahva valtuustoryhmä.  Kokoomuksen ehdokasasettelu on vielä vähän kesken, mutta  varmuudella saamme kasaan täyden 100 ehdokkaan listan.  Nyt  on listalle valittu  89 henkilöä.  Olen päättänyt olla  uudelleen mukana vaaleissa  ja  haluan edelleen omalta osaltani olla vaikuttamassa yhteisten asioiden hoitamiseen kuntatasolla  aikaa  ja  energiaa säästämättä, mutta äänestäjäthän sen  päättävät. Toivottavasti  kannatusta  löytyy myös jatkossa. Tässä vaiheessa toivotan  oikein hyvää ja  energiaa antavaa kesää  ja kiitän saamistani viesteistä  ja tuesta. terveisin riksu EVTEK perussopimuksen muutos, kaupunginvaltuusto 9.6.2008 Kun EVTEKin ja STADIAN yhdistymisestä Metropolia Oy nimiseksi uudeksi ammattikorkeakouluksi päätettiin valtuustossa kysyin miten sen toimintaedellytykset turvataan . Pidin tärkeänä, ettei olennaisia yhdentymiseen ja uuden ammattikorkeakoulun toimintaan liittyviä ongelmakohtia sysätä jatkoselvittelyyn kuten EVTEK:in toimitila-asia siten, että toimitilojen hallintaan ja omistukseen liittyvät erittäin olennaiset ongelmat ratkaistaisiin vasta tämän vuoden loppuun mennessä. Ernst & Youngin konsulttiselvitys toi esille yhdentymiseen liittyvät huomattavat taloudelliset avoinna olevat kysymykset. Ernst & Youngin tekemät taloudelliset laskelmat EVTEK:in ja STADIAN yhdentymisestä osoittivat, että perustettavasta osakeyhtiöstä ei saada sellaista, että se tulisi toimeen ilman jatkuvia toiminta-avustuksia perustajakunnilta. . Kiinteistökysymykset ovat edelleen ratkaisematta, vaikka Metropolia Oy:n toiminnan pitäisi alkaa 1.8.2008. EVTEK kuntayhtymän omistuksessa on arvokkaat kiinteistöt. Kuitenkin Metropolia oy tarvitsee käyttöönsä edelleen EVTEK kuntayhtymän omistuksessa olevat kiinteistöt. EVTEKin osalta vaihtoehtoina on kuntayhtymän purkaminen, EVTEK:in muuttaminen kiinteistöyhtiöksi tai EVTEK:n purkaminen ja kiinteistöjen luovuttaminen suoraan tai yhtiöiden kautta Espoolle ja/ tai Vantaalle. Vielä yhtenä vaihtoehtoa on sen omistamien kiinteistöjen myyminen Metropolia Oy:lle. EVTEK kuntayhtymän osakkaina olevilla kunnilla on myös erilaisia näkemyksiä jatkosta. EVTEK:stä Espoon omistusosuus on 48 %:a Kauniaisten 2 %:a Kirkkonummen 7 %:a ja Vantaan 43 %:a. EVTEK:n tulevaisuus on täysin avoin vielä. Saamani selvityksen mukaan Ernst & Youngin suosittelemaa ennakkotietoa verottajalta ei ole haettu sille voiko osakeyhtiömuotoinen ammattikorkeakoulu Metropolia Oy saada yleishyödyllisen yhteisön statuksen. Tuo ennakkotieto olisi ollut syytä hankkia heti sen jälkeen kun EVTEK:in ja STADIAN yhdentymisestä oli hankkeeseen osallistuvien kuntien valtuustoissa päätetty. Jos Metropolia Oy:tä ei saada yleishyödylliseksi yhtiöksi joutuu EVTEK kuntayhtymä tuloverovelvolliseksi saamistaan vuokratuloista jos ja kun se nyt ollaan muuttamassa EVTEK:in perussopimusta siten, että EVTEK kuntayhtymän tehtävä on vuokrata omistamiaan kiinteistöjä ammattikorkeakoululle. Mielestäni ei ole syytä muuttaa EVTEK kuntayhtymän perussopimusta ennen kuin kuin on päätetty mihin ratkaisuun päädytään edellä olevista vaihtoehdoista. Näin ollen ehdotan asian palauttamista uudelleen valmisteltavaksi siten, että selvitetään mikä on oikea vaihtoehto ja vasta sitten tehdään päätös EVTEK kuntayhtymän lopullisesta kohtalosta. Eriävä mielipide/ Ritva-Liisa Luomaranta 31. joulukuuta 2007 13:26 Espoon kaupunginvaltuusto ja –hallitusterveiset Työntäyteinen valtuustokausi  on takana  ja viimeinen seuraavia  lokakuussa pidettäviä kunnallisvaaleja edeltävä työvuosi on edessä. Espoon väestö lisääntyy vuosittain pienen kunnan väkiluvun verran eli 3000-4000 henkilöä. Keskeinen haaste meillä Espoossa on riittävä työvoiman saanti ja palveluiden turvaaminen. Oma lisähaasteensa  on siinä, että vieraskielisen väestön määrä tulee lähes kolminkertaistumaan lyhyen ajan sisällä  ja  tämän väestönosan palveluista vastaaminen on melkoinen urakka. Vaikka talouden yleinen näkymä on vielä pysynyt hyvänä ja verotulojen arvioidaan kasvavan noin 7 %,  niin kaupungin  käyttömenot kasvavat vieläkin enemmän ja ensi vuoden tavoitteena oleva kaupungin talouden tasapainottaminen on ongelmallista. Erityisesti panostetaan sekä koulujen peruskorjaukseen että uusien koulujen rakentamiseen.  Kaikissa viidessä kaupunkikeskuksessa on isoja kehityshankkeita, joista mainittakoon Leppävaarassa Kehä I:n tunnelointihanke, Selloon lisää liiketilaa ja elokuvateattereita, uimahallin peruskorjaus, maauimalan rakentaminen Tapiolaan, suunnittelukohteina kalliopysäköintilaitos, Heikintorin ja Stockmannin laajentaminen, kaupunginteatteri-kongressihotelli. Espoon keskukseen tulee uusi kauppakeskus ja uusi aluekirjasto, jonka pitäisi valmistua 2009. Kansainvälisen arkkitehtikilpailun myötä selviää kaupungintalon kohtalo. Espoolahdessa tehdään kauppakeskus Lippulaivan laajennus ja Suurpellon asuntorakentaminenkin alkaa kunnallistekniikan osalta – vain isompia hankkeita mainitakseni. Väylähankkeita on Kehä I:n parantamisen lisäksi Länsimetron rakennussuunnittelu, Kehä II:n jatkon suunnittelu välillä Turuntie-Hämeenlinnanväylä ja Kehä II:n Suurpellon liittymän rakentaminen. Kaupunkiradan jatkamiseen varaudutaan Leppävaarasta  Espoon keskukseen. Metron rakentamiskustannukset tulevat tietysti ylittämään huomattavasti alkuperäisen  arvion. Valtuustopäätös metron rakentamisesta edellyttää kuitenkin myös sitä, että valtio vastaa kustannuksista sovitulla osuudella ja nuo neuvottelut ovat parhaillaan käynnissä valtiovallan kanssa. Metron rakentaminen tulee tietysti vaikuttamaan olennaisesti tiivistyvänä kaupunkirakentamisena, joten sitä kautta myös elinkeinoelämä kehittyy ja muuttuu erityisesti Keilaniemen, Otaniemen ja Tapiolan alueella. Olette varmaan nähneet luonnoskuvia tornirakennuksista Keilaniemessä suoraan metroaseman päällä. Sinänsä hyvä, että rakennusyhtiöt ovat valmiita satsaamaan suunnitteluun ja mahdolliseen toteutukseen, sillä metrohankkeesta ei selvitä ilman innovatiivisia ratkaisuja, joilla saadaan kaupungin kassaan rahaa. Uusia  rahoitus- ja toteutusmalleja  joudutaan ensi vuonna etsimään,  jotta voidaan toteuttaa lähes  kymmenen koulun peruskorjaus,  useiden uusien päiväkotien rakentaminen sekä kaiken lisäksi  Puolarmetsän sairaalan peruskorjaus ja deriatrisen kuntoutus- ja kotiutussairaalan suunnittelu ja rakentaminen. Vaikka kaupungin vuosikate seuraavalla suunnittelukaudella (2008-2010)  on keskimäärin lähes 110 milj. euroa, joudutaan yli kolmasosa kaupungin investointi ohjelmasta rahoittamaan lainalla ja purkamalla omaisuuden myynnistä kertyneitä rahastoja. Etteivät haasteet  tähän loppuisi, joudumme miettimään uuden jätteenpolttolaitoksen sijaintia ja rakentamista. Kaiken muun lisäksi Etelä-Espoon yleiskaava tulee käsiteltäväksi hallitukseen ja valtuustoon jo alkuvuodesta. Lisäksi  valtio asettaa koko ajan uusia paineita. Nyt  pitäisi rakentaa aravavuokra-asuntoja  ja Kehä I:n tunnelointiakin varten pitää lainata valtiolle sen maksuosuus korottomana?! Muuten jäisi varmaan sekin hanke hamaan tulevaisuuteen, kun eduskunnan valtasuhteet ovat sellaiset, ettei Uudenmaan kansanedustajien yhteinenkään äänimäärä riitä tekemään ratkaisuja, jotka kuitenkin ovat kansantaloudellisesti välttämättömiä. Alueemme väylähankkeita on vietävä nopeasti eteenpäin. Kiitän kuluneena vuotena saamastani tuesta ja palautteesta ja toivotan oikein hyvää ja menestyksekästä uutta vuotta 2008. terveisin riksu Itsenäisyyspäivänä 6.12.2007 (tervetuliaispuhe Karakallio-Kilon kokoomuksen itsenäisyyspäivän juhlassa Karakallion Monitoimitalossa) Tänään vietämme 90 itsenäisyyspäivää. Suomalainen itsenäisyyspäivä on rikas ja monivivahteinen, mutta aika vakava juhla. Meillä ei vietetä muiden maiden hilpeitä kansallispäivän karnevaaleja. Keskellä pimeää alkutalvea sen vakava ja harras, vuodesta toiseen lähes samanlaisena toistuva juhlinta kerää meidät yhteen. Seppeleiden lasku muistopatsaille, isänmaalliset virret juhlajumalanpalveluksissa, sankarihaudoilla käynti, sotilasparaatit ja ohimarssi sekä tilaisuudet joissa pidetään puheita isänmaasta kuuluvat meidän suomalaisten itsenäisyyspäivän traditioon. Kynttilöiden sytytys illalla klo 18 on viehättävä perinne, se juhlistaa talven synkkää pimeyttä elävällä valolla. Illalla seuraamme Linnan juhlia televisiosta ja olemme osallisia yhteiseen linnan juhlaan. Tänään meillä on erityinen syy juhlia, sillä 90 vuoden ikä on saavutus. Meillä on keskuudessamme vielä sellaisia kansalaisia, jotka ovat vanhempia kuin maamme itsenäisyys, mutta heidän joukkonsa on harveneva. Tuoreen tilaston mukaan heitä on 7864 ja miehiä heistä on vain 1762. Hurstin järjestämä köyhien itsenäisyyspäivän juhla muistuttaa meitä myös siitä, että kaikilla ei ole taloudellisesti hyvin. Silti kun vertaamme tilannettamme moniin muihin maihin voimme olla ylpeitä ja onnellisia maamme kehityksestä itsenäisyyden aikana. Tänään juhlimme yhdessä. Samalla muistutan siitä, että olennaisena osana demokratiaa on vaaleilla valittu paikallishallinnosta vastaava kaupunginvaltuusto. Ensi syksynä on taas kunnallisvaalit. Toivon, että yhdessä etsimme parhaat ehdokkaat tuleviin kunnallisvaaleihin ja että vaaleissa valitaan sellaiset päättäjät, jotka ottavat tehtävän vakavasti kaupungin ja sen asukkaiden parhaaksi. Olkaa sydämellisesti tervetulleita. Ritva-Liisa Luomaranta 11.9.2007 Heippa taas, Kesälomat on taas takana ja syksy on alkanut myös politiikassa. Valtuusto hyväksyi yksimielisesti kaupunginhallituksen  Espoo-strategian vuoden 2008 tulostavoitteiden ja taloussuunnitelman linjaukset  ja yksityiskohtainen  valmistelu etenee nyt lautakuntatasolla. Samoin vuosien  2008-2010  Espoo-strategian visio, toiminta-ajatus ja arvot sekä strategiset linjaukset hyväksyttiin  ilman sen kummempia keskusteluja maanantain valtuuston istunnossa. Hallituksessa oli  asioita mietitty erinäisiä iltoja jo ennen kesälomia ja nyt heti lomakauden päätyttyä, joten hyvä niin. Tuloveroprosentti pysyy edelleen  17,50%:ssa ja kiinteistövero  0,50 %.  Toimintamenojen kasvu verrattuna kuluvaan vuoteen perustuu 4,8 %:iin, joka on  tosi tiukka ja se edellyttää tuottavuuden parantamista  ja toiminnan  edelleen tehostamista. Ensi vuoden verotulojen kasvuksi ennakoidaan  5,2 %  ja seuraavien vuosien kasvuksi tätä alempaa kasvua.Kaupungin  investoinnit  ovat  edelleen todella suuria vaikka metroa  ei otettaisi huomioon siten, että  rahastoja joudutaan purkamaan  n. 30  milj. eurolla vaikka  verotulojen kasvuennuste  tälle vuodellekin on  8,5 %. Hankkeiden rakennuskustannusten arvioidaan kohoavan lähes 10% hankesuunnitelmien laskelmista. Kaupungin henkilöstö on kuluvana  vuonna lisääntynyt 400:lla ollen tällä hetkellä jo yli 13.000. Strategisia linjauksia on tehty erityisesti palvelujen ja  henkilöstön osalta sekä maankäytön, asumisen ja liikenteen osalta. Kansainvälinen kilpailukyky ja elinkeino- ja työllisyyspolitiikka ovat myös  vahvasti mukana. Kulttuuritoimen toimialajohtajan paikka on haussa, kun sen nykyinen haltija  Kristiina Wikberg  siirtyy  Kuntaliiton palvelukseen  1.10.2007 alkaen.   Kaupunginhallitus  kävi myös  opintomatkalla  Frankfurtissa tutustumassa erityisesti sikäläisiin PPP hankkeisiin. Oli erittäin mielenkiintoista kuulla miten  innostuneita sikäläiset viranomaiset olivat hankkeista  joilla  oli korjattu kouluja  ja rakennettu sairaaloita  tällä konseptilla.  Arvattavasti  "vasenlaita "  yrittää   epätoivoisesti  tyrmätä  kaikki tällaiset hankkeet  meillä, vaikka kaikki se  kokemus mitä Kuninkaantien lukion ja uimahallin rakentamisesta PPP hankkeena on ollut ihan positiivista. Tosin vertailulaskelmien tekeminen on vaikeaa, kun kaupunki ei oman kirjanpitonsa perusteella  toistaiseksi pysty tekemään tarkkoja laskelmia siitä, mitä yksittäiset kohteet maksavat, kun kaikki kustannukset otetaan huomioon. (Meillähän on ilmaista...?). Lehtiä lukiessa  ja  kaupunginvaltuuston kokouksen ajankäyttöä ajatellen tärkein asia nyt maanantain kokouksessa oli Rantaraitin kulku Iirislahden rannassa. Vaikka vuonna 2003 valtuusto teki  yksimielisesti  päätöksen,  ettei ehyitä pihapiirejä tule  rikkoa, niin Iirislahdessa jopa  toimiva satama halutaan sulkea sillalla  ja kaataa  30  rantakoivua, jotta "jokamiehen oikeudella"  päästään kulkemaan rantaraittia. Asian valmistelussa  ja valtuustossa  käytettiin jos millaisia argumentteja miksi  Espoossa  tasa-arvo tarkoittaa sitä, että rannat  kuuluu kaikille. Mitään valmista  "torikokouksessa"  ei saatu aikaan, vaikka puhetta piisasi.   Tai saatiinhan.  Miten valtuuston linjaus nyt sitten käytännössä toteutuu, onkin ihan oma juttunsa.  Miten joki ylitetään ilman siltaa?  Tunneli  tai lossi vai jotain muuta? Sen johdosta,  että Hesarissa oli  tokaisu puheenvuorostani,  niin  liitän tuon puheenvuoroni tähän kokonaisuutena,  niin tiedätte mitä todellisuudessa sanoin.  Lisäksi totean,  että kaupunginhallituksen päätös perustuu ehdotukseeni,  jota perustelin sekä taloudellisilla että juridisilla perusteilla. terveisin riksu Rantaraitista Iirislahdessa Puhe kaupunginvaltuustossa 10.9.2007 (R-LL) Kun 33 valtuutettua kuntalain 54 §:ään vedoten on halunnut tuoda valtuustoon käsiteltäväksi kaupunginhallituksen päätöksen Rantaraitti ratkaisusta Iirislahden kohdalla, joka kaupunginhallituksen päätös perustuu aiempaan valtuuston vuonna 2003 tekemään linjaukseen, osoittaa tämä menettely, miten kauaksi ollaan menty valtuuston varsinaisesta tehtävistä. Kuntalain 13 §:n mukaan valtuuston tehtävänä on vastata kunnan toiminnasta ja taloudesta. Valtuustossa tulisi käydä keskustelua talousarviosta, kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista sekä konserniohjauksen periaatteista sekä kunnan palveluista. Kyse on niin isoista asioista, että kaupungin kokonaistalouden hahmottaminen ei ole helppoa puhumattakaan, että sen ongelmakohdista pystyttäisiin keskustelemaan valtuustossa. Toisaalta jos kaupunginhallituksen päätöksistä ei ole enempää soraääniä, niin hyvin olemme tehtävämme hoitaneet. Keskustelua kuunnellessa tulee mieleen viime valtuustokaudella käyty pitkällinen valtuustokeskustelu teksasilaisen ystävyyskaupungin kuolemanrangaistuksesta, joka on vielä kauempaa haettu valtuuston tehtävään kuulumaton aihe. Espoolaisten luottamusta kaupungin luottamuselimiin ei lisää se, että tästä pienestä pätkästä rantaraittia on tullut näin suuri kysymys. Onko lähes neljännesvuosisadan paikallaan olleen laillisesti rakennetun 26 venepaikkaa sisältävän venesataman käytön tuhoaminen perusteltua. Alueen asemakaava on vahvistettu vuonna 1982. Satama on yhteydessä Haukilahden venesatamaan ja on olennainen osa satama-aluetta. Onko oikein kaataa tämän lisäksi rantakoivikko, jotta kuntalaiset voisivat kulkea Rantaraittia aivan taloyhtiön pihan edestä. Asiassa on esitetty pätemättömiä väitteitä ruoppaamisluvan puuttumisesta. Ruoppaaminen on tosiasiassa 2x2 metrin suuruista yleisen vesialueen ruoppaamista lukuun ottamatta suoritettu asunto-osakeyhtiön perustajaosakkaiden tuolloin omistamalla yksityisellä alueella. Perustajaurakoitsijoiden omistama alue on siirtynyt kaupungille huomattavasti myöhemmin eli vuonna 1991. Ruoppaamisesta ei sitä paitsi aiheutunut minkäänlaista haittaa kenellekään, itse asiassa koko Gräsanoja tulisi ruopata, jotta sen vesi kirkastuisi. Silmiinpistävää on ollut se into, jolla virkamiehet ovat pyrkineet tosiasioita vastaamattomin perustein esittämään, että Rantaraitti tulisi rakentaa rantakoivikkoa ja satamaa tuhoavalla tavalla, kun vaihtoehtoinen, huomattavasti halvempi ja asemakaavan mukainen reitti kulkisi kaupunginhallituksen päätöksen mukaisella tavalla. Reitin varrella on valitettavasti joitain mielestäni suorastaan törkeitä pihapiirin rikkomisia, jossa raitti on vedetty keskeltä pihaa. Näin ei olisi pitänyt mielestäni tehdä. Se, että tällaisia ratkaisuja on tehty aiemmin, ei oikeuta jatkamaan viranomaistoimintaa, jolla loukataan kohtuuttomasti asukkaiden oikeuksia. Nyt kyseessä olevassa tapauksessa ei ole esitetty yhtään kestävää argumenttia laittomuusväitteiden tueksi. Kaikki määräajat ja vanhentumissäännöksetkin huomioon ottaen sataman säilyttäminen tulee varmistaa eikä jokamiehen oikeus voi oikeuttaa hävittämään kaunista satama-aluetta. Sitä paitsi valtuusto ei ole paikka, jossa ratkaistaan laillisuuskysymyksiä. Sitä varten meillä on toimiva oikeuslaitos. Totean vielä, että demokratia ei tarkoita tasapäistämistä. Ei ole oikein, että Rantaraitin tulisi joka kohdassa kulkea täysin rantaviivaa pitkin vaan huomioon on otettava ehyet pihapiirit, joita ei tule ehdoin tahdoin rikkoa. Yksityiseen oikeuteen ei mielestäni pidä koskaan puuttua siten, että siitä aiheutuu enemmän haittaa yksityiselle taholle kuin mitä siitä saadaan hyötyä yleiselle edulle. Muistutan vielä Espoon arvoista. Kaupunki on asukkaita varten. terveisin riksu 19.6.2007 Hei, Mielenkiintoinen ja  samalla  työntäyteinen kevätkausi on takana espoolaisessa kunnallispolitiikassa. Espoon talous  on kehittynyt   voimakkaasti ja se näkyy myös  verotulojen kasvuna,  joka  oli viime vuoden tilinpäätöksen perusteella  yli  70  milj. euroa enemmän kuin edellisenä vuonna.  Kaupungin investoinnit  ovat megaluokkaa vaikka  Suurpellon alueen rakentamista  ei  oteta lukuun mukaan se  nousee lähes  150 milj. euroon vuositasolla. Investoinnit  aiheuttavat  myös merkittävän  ylläpitokustannusten nousun tulevaisuudessa,  johon pitäisi myös varautua. Eikä  ole  pieni kustannus  kaupungin 13.000 työntekijän henkilöstökulutkaan,  sillä yli puolet  verotuloista menee palkkamenoihin! Yhtenä viimeisimmistä asioista ennen kesälomia  päätettiin kaupunginhallituksessa  käynnistää kaupungin organisaation arviointi ja kehittäminen siten,  että arviointi koskee sekä luottamushenkilö- että työntekijäorganisaatiota tarkoituksin kehittää päätöksentekoa  ja johtamista.  Espoon budjetti on  niin valtaisa,  että  valtuutetuilla on vaikeuksia  tajuta  rooliaan suurien linjojen  rakentamisessa  ja suunnittelussa.  Usein valtuuston istunnossa  käydään keskustelua  lillukan varsista  ja hallintoon kuuluvista asioista samalla kun melkein unohdetaan,  että  suurin haaste  on päättää oikeista linjauksista  ja budjetista. Pitäisi ennakoida  väestön kasvu, suurten ikäluokkien  eläköitymisen tuomat  haasteet, isojen hankkeiden asettamat  vaatimukset organisaatiolle ja työvoiman saannin ehtyminen erityisesti hoitoalalla.    Keskushallinto on myös kovilla pääkaupunkiseudun  yhteistyön  ja konsernijohtamisen hoitamisesta sekä yhteistyön kehittämiseksi  elinkeinoelämän kanssa.  Samoin kaupunginhallituksella  on ollut miettimistä pääkaupunkiseudun yhteistyöasiassa  kuntaministerin painaessa päälle  ja lisäksi vielä Helsingin kaupungin "isotellessa"   ja  yrittäessä koko ajan saada määräävän aseman yhteishankkeissa.  Meidän espoolaisten näkemys taas on se, että yhteishankkeissa kyse  on tasavertaisista itsenäisistä kaupungeista,  jotka  parantavat  yhdessä kuntalaisten palveluja  silloin kun se  on taloudellisesti viisasta ja kustannustehokasta. Olemme onnistuneet  myös  pienentämään  kaupungin velkataakkaa viime vuosina  siten,  että korollisen velan määrä pieneni vajaalla 30 milj. eurolla  ja erinomainen asia on myös se,  että  EON myynnistä saadut  varat  on voitu  pitää vielä  rahastoituina  peruspalvelujen kehittämisrahastossa. Samoin  pitkälti kokoomusjohteisesta  politiikasta johtuen on ymmärretty se,  että  kaupungin tehtävänä on palveluiden tuottaminen asukkaille  parhaalla  ja  edullisimmalla tavalla,  joten  palveluiden kilpailuttaminen ja ostaminen ulkoistamalla on  usein paljon järkevämpää ja taloudellisempaa. Niinpä ulkoistamisaste on Espoossa  noin  35  %:a, kun vastaava luku on  huomattavasti  alhaisempi keskimäärin muissa kunnissa. Yksi mielenkiintoinen viime aikojen   tonttivaraus  suunnittelua  varten  on  korkeatasoisen kylpylähotellin  mahdollinen rakentaminen  Länsiväylän kupeeseen  Westendintien lähelle alueelle, johon kaavailtiin  asuintaloja  aiemmin,  mutta jonka  suunnitelman  KHO  sittemmin päätöksellään kumosi.  Tämänkin hanke  on vielä monen mutkan takana  ennen mahdollista toteutumista. Metroasemien paikat  saatiin myös  päätökseen,  joten tämäkin hanke  etenee  ja erilainen  rakentaminen asemien läheisyydessä  tulee varmasti vilkastumaan. Rakennusalan ylikuumeneminen  aiheuttaa myös päänvaivaa,  sillä  isot  infrahankkeet  kuten  metro-  ja uusi sairaala  tulee  varmastikin aiheuttamaan sen,  että  joitain välttämättömiä hankkeita  joudutaan myöhentämään,  jotta  kustannuksista selvittäisiin. Lopuksi,  näin juhannuksen aatonaattona  ja  lomakauden lähestyessä  kiitän saamistani  viesteistä  ja palautteesta. Jos  et  halua  postia  minulta  tai  yhteystietosi muuttuvat,  niin laita  viesti. yhteistyöterveisin hyvää kesää toivottaen riksu 23.1.2007 Mielipide uuden ammattikorkeakoulun perustamishankkeesta Ammattikorkeakoululaissa (351/2003, 4 §) ammattikorkeakoulujen tehtävänä on antaa ” työelämään ja sen kehittämisen vaatimuksiin sekä tutkimukseen ja taiteellisiin lähtökohtiin perustuvaa korkeakouluopetusta ammatillisiin asiantuntijatehtäviin, tukea yksilön ammatillista kasvua ja harjoittaa ammattikorkeakouluopetusta tukevaa ja alueen elinkeinorakenteen huomioon ottavaa soveltavaa tutkimus- ja kehittämistyötä.” ”Ammattikorkeakoulun tulee tehtäviään suorittaessaan olla erityisesti omalla alueellaan yhteistyössä elinkeino- ja muun työelämän sekä suomalaisten ja ulkomaisten korkeakoulujen samoin kuin muiden oppilaitosten kanssa. kanssa” (5 §). Näin ollen ammattikorkeakoulujen toiminnan lähtökohtana ovat työelämän ja alueen sekä yksilön tarpeet ja niiden kehittäminen. Rakenteet ja hallinnolliset ratkaisut ovat alisteisia edellä mainitulle tehtävälle. Mikä on perustettavan uuden ammattikorkeakoulun suuri visio ja missio, josta tavoitteet johdetaan ja joiden seurauksena erilaiset operatiiviset ratkaisut tehdään? EVTEKin ja STADIAN yhdistymisellä ollaan muodostamassa Suomen suurinta ammattikorkeakoulua. Onko suuruudesta johdettavissa konkreettisia, saavutettavissa olevia etuja ja uutta synergiaa? Analogisesti voidaan kysyä, ovatko esimerkiksi maailman parhaat yliopistot suurimpia kooltaan vai perustuuko niiden erinomaisuus muihin tekijöihin? Uutta ammattikorkeakoulua perustettaessa on aivan olennaista, että sen toimintaedellytykset turvataan alusta alkaen, eikä olennaisia tulevaan toimintaan liittyviä ongelmakohtia sysätä jatkoselvittelyyn toteamalla, että toimitilojen hallintaan ja omistukseen liittyvät erittäin olennaiset ongelmat ratkaistaan vuoden 2008 loppuun mennessä. Erityisen kiitoksen ansaitsee selvittelyä varten hankittu Ernst & Youngin konsulttiselvitys, joka on nostanut esille yhdentymiseen liittyvät todella huomattavat taloudelliset kustannukset: pelkästään yhtiöittämisestä on arveltu aiheutuvat yli 2 miljoonan euron kustannukset. Mitään takeita ei ole sille, että opetusministeriö osallistuisi näihin kustannuksiin edes joltain osin. Ernst & Youngin laatiman selvityksen mukaan uuden yhtiön talous on erittäin huonolla pohjalla. On täysin epärealistista puhua säästöistä ja samalla turvata mm. nykyisen henkilöstön asema. Ammattikorkeakoulun tulot määräytyvät pääsääntöisesti opiskelijoiden lukumäärän perusteella laskettavan ns. yksikköhinnan mukaisesti. Henkilöstön tarpeen pitäisi määräytyä koulutustehtävän hoitamiseksi laadittavan uuden vision ja siitä johdettujen toimenpiteiden sekä opiskelijamäärän perusteella. Pätevään johtoon ja sen sitouttamiseen ja kehittämiseen on satsattava alusta alkaen. Uudistumisen onkin syytä alkaa johdosta. Hallintorakenteita pitäisi ehdottomasti yksinkertaistaa ja kaikki päällekkäisyydet purkaa, jotta olettamukset henkilöstökulujen pysymisestä nykyisellään vuoteen 2012 mennessä - puhumattakaan laskusta - toteutuisivat. Oletettu 4,6 M€ suuruinen henkilöstökulujen lasku on epärealistinen lähtökohta. Yhdentymisestä laadittu suunnitelma tuskin tulee toteutumaan, vaan rahaa tulee puuttumaan joittenkin laskemien mukaan henkilöstökulujenkin osalta 15 M€. Mielestäni täysin epärealistisiin oletuksiin kuuluu myös se, että palvelujen ja tarvikkeiden vuosittaiset kustannukset pysyvät samalla euromääräisellä tasolla ja yhtiön palvelutoiminnan tuotot lisääntyvät vuosittain 5 % vastaavien kustannusten lisääntymättä. On myös kyseenalaista, muodostavatko palvelutoiminnan tuotot edes 5 % liikevaihdosta. Edellinen, vielä riitaisena oleva EVTEK-kuntayhtymää koskeva järjestely oli se, kun EVTEK purki yksipuolisesti 2005 Kauppiaitten Kauppaoppilaitos Oy:n kanssa vuodesta 1997 voimassa olleen yhteistyösopimuksen hallinnon ja kaupan alan ammattikorkeakoulutuksen järjestämisestä Mercuria Business Schoolissa. Tällöin EVTEK vetosi siihen, että sopimus on mitätön ja että opetusministeriö olisi katsonut sopimuksen olevan uuden ammattikorkeakoululain vastainen - toisin kuin asia on faktisesti puolueettomien asiantuntijoiden lausuntojenkin mukaan. EVTEKin yksipuolisten toimien seurauksena yhteistoiminta Mercuria Business Schoolin kanssa päättyi 1.8.2005. Näin tuhottiin elinkeinoelämän ja opiskelijoiden arvostama Mercuria Business School, jolla oli myös merkittävää yhteistyötä kansainvälisesti. Mercuria Business Schooliin pyrkineet ja päässeet opiskelijat ja opettajat joutuivat kesken kaiken siirtymään EVTEKiin. Nyt EVTEK taas vetoaa opetusministeriöön ja valtioneuvostoon sekä pääkaupunkiseudun yhteistyöhön uutta ammattikorkeakoulua perustettaessa, vaikka näiltä tahoilta ei ole tullut yhtään konkreettista kirjallista päätöstä tai lupausta asiasta. Mikä on näiden lupausten luotettavuus ja miten ne konkretisoituvat taloudellisesti? Uuden ammattikorkeakoulun hallitukseen ei näytä tulevan muita kuin perustajakuntien edustajia. Tässä on vakava puute, sille uuden ammattikorkeakoulun muodostamisen ja kehittämisen tulisi tapahtua heti alkuvaiheessa tiiviissä yhteistyössä elinkeinoelämän kanssa siten, että hallituksessa pitäisi ehdottomasti olla muita kuin kuntapäättäjiä. Jo osakassopimuksessa tulisi olla maininta siitä, että hallituksen kokoonpanossa on oltava elinkeinoelämän ja kansainvälisen toiminnan edustajia sekä talouden asiantuntemus. Se, että kaupunginhallituksessa ehdotukseen lisättiin 6 c kohta ,on juridisesti merkityksetön, koska kyseistä kohtaa ei ole millään tavalla huomioitu sen paremmin perustettavan yhtiön yhtiöjärjestyksessä kuin osakassopimuksessa. Ernst & Youngin tekemät taloudelliset laskelmat osoittavat selkeästi, että perustettavasta osakeyhtiöstä ei saada sellaista, että se tulisi toimeen ilman jatkuvia toiminta-avustuksia perustajakunnilta. Toimitilakysymys on kokonaan ratkaisematta ja on helposti nähtävissä, että perustettava osakeyhtiö ei pääse toteuttamaan varsinaista ydintehtäväänsä eli koulutusta, kun toiminta-avustukset menevät toimitilojen vuokriin ym. Mitään sellaisia perusteita ei ole myöskään esitetty, joilla yhtiön toiminta saataisiin 10 vuodessa kannattavaksi ilman avustuksia. Mielestäni uuden, Suomen suurimman ammattikorkeakoulun perustaminen pitäisi tehdä siten, että ensin mietitään, millainen ammattikorkeakoulu alueelle tarvitaan ja mikä on sen koulutuksellinen funktio. Sen jälkeen vasta pitäisi katsoa, miten koulutustehtävä jaetaan ammattikorkeakoulujen kesken, mitä ammattikorkeakouluja ja -opetusta yleensä tarvitaan ja missä niiden tulisi sijaita.  Ritva-Liisa Luomaranta asianajaja, Espoon kaupunginvaltuutettu, kaupunginhallituksen jäsen (kok) 19.12.2006 Valtuutetun joulutervehdys Työntäyteinen ja mielenkiintoinen vuosi on kääntymässä lopuilleen. Jouluaika antaa miellyttävän katkon rutiineihin sekä työssä että politiikassa. Espoossa tapahtuu todella paljon ja kaupunginhallituksen kokouksissa on päätösasioina todella isoja ja merkittäviä asioita. Kaupungin investoinnit  vuosina  2007-2009 tulevat olemaan keskimäärin  180 milj.euroa,  joka on noin 12 %:a talousarviosta ja selvästi aiempia vuosia korkeammat. Taloussuunnitelmassa painottuu liikenneväylien ja alueellisen kunnallistekniikan rakentaminen. Toimitilojen rakentamisessa painottuu etenkin koulujen peruskorjaamiset sekä Puolarmetsän sairaalan peruskorjaamisselvitys. Lisäksi vihdoin pannaan alulle myös Leppävaaran uimahallin korjaus sekä maauimalan rakentaminen. Investointiohjelman laajuutta kuvaa se,  että vaikka vuotuinen vuosikate on yli 90 milj.euroa,  Suurpellon tulorahoitus v. 07-09 yli 100 milj.euroa ja rahastoja puretaan  90 milj.eurolla joudutaan vielä turvautumaan lainanottoon jonkin verran.  Oman lähes mahdottoman haasteensa tuo laajat pääkaupunkiseudun yhteistyöhankkeet,  joitten työmäärä ja tavoitteet ovat osin ihan mahdottomia. Kun lisäksi Helsinki haluaa määrätä ja päättää yhteishankkeista niin ei oikein hyvältä näytä espoolaisesta näkökulmasta. Politiikassa joudutaan tasapainoilemaan eri näkökantojen välillä. Kun taas on eduskuntavaalivuosi edessä heijastuu se myös kunnallispolitiikkaan. Irtopisteiden noukkiminen on pyrkyreille tärkeämpää kuin sen miettiminen, mikä olisi toimivin ratkaisu. Mielenkiintoista tulee olemaan miten kaupunginhallitustyöskentelyyn vaikuttaa se, että hallitukseen tulee Timo Soini ja hänen varaedustajanaan valtuustossa aina erimieltä oleva Kurt Byman. Jos muuten et ole vielä käynyt uudessa WeeGee talossa tutustumassa sen kulttuurianteihin niin suosittelen  vierailua siellä esim. joulunaikaan koko perheen voimin. Saastamoisen taidekokoelma Emmassa on uskomattoman laaja ja upea. Esillä on vain noin kolmannes taideaarteista ja niissäkin riittää katsomista. Lelumuseo tuo sekä oman lapsuuden että omien lasten lapsuuden elävästi mieleen. Talossa vierähtää helposti vaikka koko päivä. Toivotan tässä vaiheessa oikein hyvää ja rauhallista joulunaikaa. Kiitän samalla myös  seurakuntavaaleissa saamastani tuesta. (Leppävaaran kokoomuksen ja sitoutumattomien listalla eniten ääniä). Jatketaan yhteisten asioiden parissa. Kaikki palaute on tervetullutta. t. riksu 9.11.06 Valtuusto&hallituskuulumiset hei taas, Sen jälkeen kun metropäätös  saatiin aikaan on työn alla  ollut mm.  ensi vuoden talousarvio.   Verotulojen kehitys on kahtena perättäisenä vuonna ollut Espoossa  aiempaa selvästi parempaa. Tänä vuonna arvellaan verotuloja kertyvän lähes 990 milj. euroa. Siitä huolimatta  käyttötalousmenot ja  investoinnit  ovat  sitä luokkaa, että   ylimääräistä väljyyttä talousarvioon ei varmastikaan jää.   Ennen kaikkea  sosiaalitoimen menot  kasvat koko ajan   eikä loppua näy.      Kaupungin investointiohjelma on myös  mittava,  näillä näkymin ensi vuonnakin yli  170 milj. euroa.    Erityisesti  Suurpellon rakentamisen aloittaminen vaikuttaa, vaikka se ei rasitakaan kaupungin kokonaistaloutta,  koska  sen rakentamismenot tulee katetuksi maankäyttösopimuksista  ja alueen tonttien myynnistä saatavilla tuloilla.    Suurpellon rakentamisen arvellaan kestävän  yli  10 vuotta. Kyseessä on todella mittava  hanke.  Rakentamiskohde lähes neitseellisille Mankkaan pelloille.   Seuraavan neljän vuoden aikana  on tarkoitus  peruskorjata  ja rakentaa  yhteensä  11  kouluakin,  mikä osoittaa kaupungin panostusta  koulutukseen.   Metron suunnitteluun on varattu  1,5  milj. euroa  ensi vuodesta alkaen vuosittain. Sosiaalipuolella tullaan erityisesti panostamaan ensi vuonna lasten ja  nuorten terveydenhoitoon ja terapiapalveluihin (kasvu  yli  11 %)   samoin kuin vanhusten palveluihin. Pääkaupunkiseudun yhteistyötä selvitellään mm. tekemällä joukkoliikenneorganisaation kokonaisarviointi,  joka sisältää yhtiövaihtoehdon, varikkojen ja kaluston organisaatiovaihtoehdot, matkojen pituuteen perustuvan  maksujärjestelmän kehittäminen yms..  Myöskin selvitellään onko mahdollista  toteuttaa  pääkaupunkiseudulla yhdistettyä asuntorakentamista, vuokra-asuntojen hallinnointia.  Kootaan maankäytön ja yleiskaavojen sekä maankäytön nykytilan kuvaukset  ja kärkihankkeet yhteiseksi asiakirjaksi,  selvitellään vesi- ja viemärilaitostoiminnan yhdistämismahdollisuuksia  yms.  Ongelmallista  on se,  että  pääkaupunkiseudun kunnilla on  monista asioista hyvinkin erilaiset näkemykset,  joten yhteistyön kehittäminen ei ole helppoa. Erityisesti Helsinki haluaisi olla päällikön virassa. Kehitteillä on myös  erillinen asiakirja,  jossa  on  kirjattu   kaupungin omistajapolitiikka  sekä   kaupungin omistamien yhteisöjen omistajaohjaus  ja  hyvä hallinto.  Tarkoitus on   määritellä   periaatteet ja menettelytavat, joita noudatetaan kaupungin   tytäryhteisöjen johtamisessa  ja sellaisten  kuntayhtymien ja yhteisöjen osalta,  joissa kaupunki on osakkaana.   Kuntayhtymiäkin  missä Espoon on mukana on lähes 10. HUS tietysti suurin. Tytäryhteisöistä mainittakoon Espoonkruunu Oy,   joka  omistaa ja hallinnoi kaupungin vuokrataloja.    Jotta  kaupungin koko palvelukokonaisuutta pystyttäisiin ohjaamaan  on  kaupungin konserniyhteisöt  saatava  selkeästi osaksi  Espoon strategiaa. Kehä II:n jatkototeutus on liikenteellisesti tärkeä.  Hankkeen kustannusarvio välillä Turuntie-Hämeenlinnanväylä on 280 milj. euroa, josta  Espoon osuus on 20 :%:a.   Espoo varautuu hankkeen jatkosuunnitteluun jo ensi vuonna. Kehä I:n tunneli Tapiolan kohdalla  ja tunneli Leppävaarassa Vallikallon kohdalla on myös  lähivuosien hanke  ja sen kustannukset  ovat  n. 180 milj. euroa  ja  Espoon osuus tulee olemaan ilmeisesti yli  35 %:a. Viestintästrategiasta  laaditaan myös  omat  ohjeet.  Voidaan jo nyt todeta,  että kaupungin viestintä on parantunut huomattavasti uuden viestintäpäällikön aikana. Kaupunginhallitus käsittelee tällä viikolla  vielä talousarviota  ja  sitten se  meneekin  vasluustoon ja  puhetta tulee riittämään varmuudella sillä onhan ensi maaliskuussa taas eduskuntavaalit.  Eduskuntaan pyrkivät  yrittävät jos jonkinlaisin tavoin päästä esille lehdistössä   omilla muutosehdotuksillaan.  Sehän on sitä politiikkaa,  varsinainen työ tehdään lautakunnissa  ja  hallituksessa. Jos  tulee  jotain kysyttävää tai muita ajatuksia olehan yhteydessä.  Yritetään yhdessä tehdä Espoosta entistä parempi paikka asua.  Vuosittain Espooseen muuttaa  lähes  4.000 uutta kaupunkilaista.  Onhan visiomme:  Espoo on edelläkävijä. Espoo on hyvä paikka asua, elää, tehdä työtä  ja yrittää. 16.10.06 Leppävaaran seurakunnassa vietettiin kuluneena viikonloppuna eläkkeelle siirtyvän kirkkoherra Kauko Purasen läksiäisjuhlaa. Tunnelma tilaisuudessa oli paikkapaikoin niin hilpeä ja hauska, että harvemmin olen ollut mukana niin hauskoissa läksiäisjuhlissa. Eläkkeellä lähtijälle pidettiin monia puheita, joitten sanoma oli vahva ja persoonallinen niin kuin on kirkkoherrammekin. Tuskin kukaan epäili sitä, etteikö pidetyllä kirkkoherralla olisi vielä paljon annettavaa ja tehtävää eläkevuosinaan ja ettemmekö vielä kuulisi hänestä paljonkin. Sunnuntaina Kauko Purasen läksiäissaarna oli aito ja elämää vahvisti kokeneen ja elämää nähneen Jumalaan syvästi luottavan, mutta nöyrän ja edelleen kyselevän saarnamiehen puhe. Sunnuntai evankeliumin aihekin sopi hyvin Kakelle. ”Minä annan teille uuden käskyn: rakastakaa toisianne! Niin kuin minä olen rakastanut teitä, rakastakaa tekin toinen toisianne. Kaikki Tuntevat teidät minun opetuslapsikseni jos te rakastatte toisinanne.” Lähestyvät seurakuntavaalit on saanut mielen hyvin mietteliääksi. Kirkon jäsenmäärä on vähentynyt tasaisesti, vaikka ihmisten kiinnostus henkisyyteen ja uskontoon on vahvasti kasvussa. Mitä kertookaan se, että Leppävaran seurakunnan alueelle pystytyssä mormoonitemppelissä vieraili yli 56.000 ihmistä ennen kuin se suljettiin yleisöltä ja n. 3500 ihmistä jätti yhteydenottopyynnön? Entä miten monta tuhatta ihmistä kävi nyt viikonloppuna Kaapelitehtaalla, kulttuuriministerimme etunenässä intialaisen äiti Ammanin syleiltävänä. Miten pitäisi tulkita vihamielisyys, joka purkautuu kirkon polttamisena ja saatananpalvontana? Nuorisobarometrin mukaan vain puolessa 15-29 vuotiaiden lasten lapsuudenkodissa on puhuttu uskonnosta. Saman tutkimuksen mukaan kaksi kolmasosaa nuorista uskoo Jumalaan, joskin vain hieman yli 40 %:a pitää itseään uskonnollisena ja toisaalta vakauksellisesti ateistiksi ilmoittautuu alle 10 %:a. Jumalanpalveluksissa käyminen on vähäistä mutta sen sijaan erilaiset uusimuotoiset tilaisuudet vetävät väkeä. Kysymys kuuluu: mitä kirkon tulisi tehdä. Kenelle kuuluu vastuu uskonnollisesta kasvatuksesta tulevaisuudessa? Saako koulussa laulaa hoosiannaa ja suvivirttä. Kuka opettaa lapsille iltarukouksen? Kuluuko vanhempien tehtävään kristillinen kasvatus ja miten koulu tai kirkko tukee vanhempia kristillisessä kasvatuksessa. Tutkimuksen mukaan kirkosta eroamisen syyt liittyvät usein kotoa saatuun ohueen uskonnolliseen perintöön, jonka vuoksi kristillinen perinne ei siirry sukupolvelta toiselle. Yhteisöllisyyden korostaminen on mielestäni tärkeätä. Seurakuntavaaleja tulee ja voidaan käyttää hyödyksi. Voimme vaikuttaa siihen, miten seurakuntien asioita hoidetaan ja miten seurakunta voi elävä ja ihmisten arkeen voimaa antava yhteisö. Kirkon työntekijöillä on erittäin vastuullinen asema olla omalla esimerkillään ja toiminnallaan tukemassa ihmisiä heidän arjessaan. Maailma muuttuu, mutta kirkko sinällään säilyy ja pysyy ja sen sanoma on edelleen vahva. Ihmisen halu ymmärtää elämän tarkoitusta ja lähdettä ei poistu milloinkaan. Ihmisillä on halua ja tarve saada lisää henkisyyttä elämäänsä. On varsin todennäköistä, että ennen pitkää valtionkirjojärjestelmä puretaan Suomessa. Sitä tärkeämpää on että seurakunta, sen työntekijät ja seurakunnan asioista huolta kantavat seurakuntalaiset ovat hereillä ja rohkeita muistamaan mikä on seurakunnan ydintehtävä. Sitoutuminen ja rakkaus toinen toisiamme kohtaan on elämän kantava voima. Jumala on rakkaus. Lopuksi virsi 332 ”Herraa hyvää kiittäkää” riksu 24.08.06 Hei, Tässä viesti kaupunginvaltuutetultasi sekä kaupunginhallituksen jäseneltä syksyn haasteista.   Raideliikenneratkaisu Huomenna  saadaan postitse  ensi viikon kaupunginhallituksen kokouspaperit, joissa on mukana myös toimialajohtaja Loukon esitys Espoon raideliikenneratkaisuksi, ja se tulee julkiseksi kaupunginhallituksen listan mukana.  Puhetta raideratkaisusta tulee  riittämään ja  ratkaisu  tehdään näillä näkymin valtuustossa   25.9.   Olennaista  on raideratkaisun ohessa ja jopa  etupainoisesti Kehä I:n parannushanke  sekä Kehä II:n jatko. Tosiasia on myös se,  että sellaista metroa  kuin Helsingissä on ei tänä päivänä rakennettaisi,  mutta  mitäs tynkämetrolla tehdään -  onko siis vaihtoehtoa? Puolarmetsän sairaala Sosiaali- ja terveyslautakunta ja kaupunginhallitus pitivät yhteisen palaverin 21.8 Puolarmetsän ratkaisusta. Palaverin yhteenvetona todettiin, että toimiala valmistelee asian siten, että vielä tarkennetaan tavoitetta eli mitä halutaan, ja tarkastellaan kolmea eri vaihtoehtoa tavoitteiden saavuttamiseksi, ja niiden toteuttamisedellytyksiä. Kolme vaihtoehtoa ovat: Puolarmetsän sairaalan "normaali" peruskorjaus, Puolarmetsän sairaalan peruskorjaus ja lisärakentaminen, ja uuden sairaalan rakentaminen Ison Omenan tai Suurpellon yhteyteen. Kyse  on isosta  hankkeesta  ja  kysymys  kuuluu millainen on tulevaisuuden sairaala.  Onko  vanhuksilla oikeus mahdollisimman joustavaan sairaanhoitoon ja asumiseen kotona sairaalaa lähellä olevissa palveluasunnoissa  ja  mikä on oikea  paikka  sairaalalle.  Tällaista hanketta ei toteuteta todennäköisesti meidän elinaikanamme kuin kerran,  joten miettimästä riittää. Pääkaupunkiseudun yhteistyö Kuntaministeri Mannisen painostuksen seurauksena  pääkaupunkiseudun kunnat   työstävät  nyt aktiivisesti yhteisissä työryhmissä  keskinäisen valtuustosopimuksen mukaisesti  yhteistyötä. Kaikkiin valtuustosopimuksen esityksiin on nimetty työryhmät, jotka ovat käynnistäneet toimintansa. Kaupunginhallitus on edellyttänyt, että Espoo on edelleenkin aloitteellinen kaikissa työryhmissä - ei saa syntyä tilannetta, jossa vain torjuttaisiin muiden tekemiä ehdotuksia. Espoon linjausten mukaisesti kaikkien esitysten tulee tuottaa lisäarvoa seudun kilpailukyvyn tai asukkaiden palveluiden parantumisena. Kaikki esitykset, jotka edellyttävät Espoon strategioiden muuttamista tai täsmentämistä, pitää tuoda poliittiseen päätöksentekoon. Helppoa  ei tule olemaan kun Helsinki katsoo oikeudekseen tehdä oman mielensä mukaisia linjauksia eikä ymmärrä,  että kyse on tasavertaisten kuntien yhteistyöstä,  win/win, Omistajapolitiikka, tilaaja-tuottajamalli, ja Espoon hyvä hallinto. Kaikki kolme asiakirjaa ovat valmisteilla.  Asiakirjassa haetaan linjauksia sille, miten omistajapolitiikkaa Espoossa eri tilanteissa hoidetaan, ja samalla ohjataan valmistelua haluttuun suuntaan. Omistajapolitiikan punaisena lankana on "Espoon portfolion" muodostaminen, josta löytyy eri tilanteisiin toimivat ja kustannustehokkaat toimintatavat.  Jo on aika  kunnallisessa päätöksenteossa huomioida  liike-elämässä hyväksi koetut  mallit siltä osin kuin se on mahdollista. Johtamisen ja Espoon hyvän hallinnon kehittämisen kannalta aikatauluun myös vaikuttaa toimialajohtajien kausien päättyminen 2007. Siinä sitä onkin taas miettimistä mistä saadaan hyvät seuraajat  erityisesti Olavi Loukon sijaan maankäyttöasioissa. Jätteenpoltto ja jätevedenpuhdistamo Jottei isot asiat loppuisi kesken, päätettäväksi tulevat myös jätteenpoltto ja jäteveden puhdistamisen kehityslinjaukset, mikä pitänee sisällään uuden maanalaisen jätevedenpuhdistamon suunnittelun käynnistäminen.......ja sitten tietenkin normaalit budjetti- ja strategia-asiat. Niinpä olen todennut,  että työni ja nykyiset luottamustehtävät ja niiden asianmukainen hoitaminen riittää minulle enkä siis asetu ehdokkaaksi eduskuntavaaleissa tällä kertaa.   Kerro jos et halua saada jatkossa viestejä espoolaisesta kunnallispolitiikasta, niin en laita turhaan sähköpostia. Mielelläni otan vastaan  viestejä myös sinulta,  yhteisistä veroeuroistahan on kyse. t. riksu Ritva-Liisa Luomaranta Takaisin